Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Natalia Baer
Säästöä. Helsingin Kaisaniemen ala-asteella luokkakoot kasvavat ja erityisopetuksen tarve lisääntyy. Monessa kunnassa perusopetuksen tilanne kiristyy entisestään ensi vuonna.
Peruskoulujen pussista rahaa yksityiskouluille
30.11.2007 0.00
Kunnalliset peruskoulut menettävät miljoonia euroja vuodenvaihteessa, kun yksityiskoulujen ja useimpien ammattiopistojen rahoitus paranee. Syynä peruskoulutuksen ahdinkoon ovat muutokset opetustoimen valtionosuuksissa.
Kunnalliset peruskoulut ja lukiot tulevat kärsimään erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen ikääntyvissä kunnissa. Esimerkiksi Kuopio menettää valtionosuuksien muutosten takia ensi vuonna 3,8 miljoonaa euroa.
”Meidän pitää vähentää 17 perusopetusryhmää ensi vuonna. Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa tukea ammattikouluja ja ammattikorkeakouluja yleissivistävän perusopetuksen kustannuksella”, Kuopion koulutoimen toimialajohtaja Heli Norja sanoo.
Opetustoimen valtionosuudet muuttuvat vuodenvaihteessa kahdella tavalla. Valtionosuusprosentti, eli se osuus, jonka valtio maksaa kunnan opetustoimen menoista, laskee 45:stä 42:een. Samaan aikaan hallitus korottaa merkittävästi opetuksen yksikköhintaa, eli tukisummaa, joka kuntien on maksettava kouluille per oppilas. Tästä syntyy 200 miljoonan euron vaje, joka jää kuntien maksettavaksi.
”Kunta-alan palkankorotukset nostavat koulutuksen hintaa. Lisäksi opetuksen yksikköhintoihin tulee nyt ensi kertaa täysi indeksikorotus, jolloin oppilaitosten tulot vastaavat niiden menoja”, perustelee opetusministeriön taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen.
Kuntaliiton kehittämispäällikön Jouko Heikkilän mukaan valtio maksattaa opetuksen yksikköhintojen noston kunnilla.
”Häviäjiä ovat esimerkiksi Jyväskylä, Tampere, Savonlinna, Lappeenranta, Kuopio ja Mikkeli. Kaikki kunnat eivät oikein ymmärrä, mistä tämä johtuu”, Heikkilä sanoo.
Budjettilaki, jossa opetustoimen valtionosuusprosentin laskusta säädetään, on parhaillaan eduskunnassa valiokuntakierroksella.
Hallintovaliokunnan jäsen, vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen on sitä mieltä, että kaikkia koulutuksen järjestäjiä pitäisi kohdella tasapuolisesti. Järjestelmä suosii tällä hetkellä yksityiskouluja ja ammattikouluja valtionavun monimutkaisten määräytymisperusteiden vuoksi.
”Keskiasteen opettajana minulla ei ole mitään ammattikouluja vastaan, mutta ei ole kenenkään etu, että perusopetus vedetään minimiin, samalla kun rakennetaan hienoja ammattiopistoja ja metallihalleja”, Järvinen sanoo.
Järvisen mukaan rahojen jaossa tulisi huomioida myös kuntien erilaiset olosuhteet, kuten koko, sijainti ja ikärakenne. Sosiaali- ja terveyspuolen valtionavuissa näin tehdään jo nyt.
Keskustan kuntaministeri Mari Kiviniemi on luvannut, että valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuonna 2010.
”Tavoitteena meillä on nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä, jossa otetaan huomioon samaan tapaan kuin tälläkin hetkellä olosuhde- ja palvelutarvetekijät”, Mari Kiviniemi sanoi eduskunnan kyselytunnilla lokakuussa.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
