Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Katja Tähjä
Mihin raha menee? Yhteisvastuu-keräyksen tuottoja saatetaan vastedes ohjata entistä vähemmän kehitysyhteistyöhön.
Yhteisvastuukeräykseen antamasi rahat saattavat vastedes mennä uuteen osoitteeseen
24.2.2011 15.41
Kirkon kotimaan diakoniatyö on niin ylikuormittunut, että sille halutaan siirtää rahoja kirkon kehitysyhteistyöstä.
Kirkon diakoniarahasto ehdotti alkusyksystä, että Yhteisvastuukeräyksen tuotto jaettaisiin ensi vuonna tasan kotimaan diakoniatyön ja Kirkon ulkomaanavun kesken. Asiasta päättää todennäköisesti Kirkkohallitus maaliskuun lopulla täysistunnossaan.
Viimeksi kuluneiden 20 vuoden ajan Kirkon ulkomaanapu on saanut keräyksen tuotosta 60 prosenttia. Käytännössä muutos tarkoittaisi noin 200 000–400 000 euron siirtoa Kirkon ulkomaanavulta kirkon Suomessa tekemään työhön vuonna 2012.
Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtajan Pauliina Parhialan mukaan Yhteisvastuukeräyksen tuloilla on rahoitettu pääosin perinteistä kehitysyhteistyötä.
”Tällä rahalla pystyy tekemään mittavaa kehitysyhteistyötä. Kun yhteiskunta purkaa tai heikentää turvaverkkoja, niin kirkossa on paine reagoida siihen täällä kotimaan kentällä. Meidän näkökulmastamme muutosehdotus ei kuitenkaan vastaa kirkon tai Yhteisvastuukeräyksen arvopohjaa, koska sen tarkoitus on auttaa niitä, jotka apua eniten tarvitsevat”, Parhiala sanoo.
Hänen pelkonsa on, että viime syksynä Yleisradion Homoilta-ohjelman aiheuttama erobuumi söi seurakuntien tuloja ja pienentää siten Kirkon ulkomaanavun seurakunnaltakin saamaa tukea.
Onko esityksellä jotain tekemistä viime syksynä käydyn homokeskustelun ja siitä seuranneen kirkosta eroamisten aallon kanssa?
”En näe mitään yhteyttä. Saimme esityksen jo elo–syyskuussa”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen.
Hänen mukaansa syy muutokseen on kotimaassa lisääntynyt köyhyys.
”Tällä halutaan antaa viestiä poliittisille päätöksentekijöille siitä, että perusturvan taso on jäänyt jälkeen. Ihmiset eivät enää elä toimeentulotuella, ja ruokajonojen asiakasmäärä on kasvanut 20 prosenttia viime vuoden aikana”, Pajunen sanoo.
Kirkon diakoniarahaston hallituksen johtajan Pekka Huokunan mukaan rahaston varat ovat hupenemassa. Diakoniarahasto ei myöskään voi saada omaa keräyslupaa, toisin kuin Kirkon ulkomaanapu. 400 000 eurolla katettaisiin puolen vuoden avustukset diakoniatyössä.
”Köyhimmät ovat Suomessa kunnallisten palvelujen varassa, joita karsitaan koko ajan. Yhteiskunnan turvaverkko pettää, ja tämä koko ajan kasvava joukko tulee diakoniatyön asiakkaiksi.”
Onko vaarana että annetaan viesti, ettei yhteiskunnan tarvitse hoitaa, vaan kirkko hoitaa?
”Tämä on vain hätäapua, eikä oikeuta millään tavalla sitä, ettei yhteiskunta tekisi mitään. Kyse on hyvin suuresta avuntarpeesta”, Huokuna sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
