EU suojautuu Gazpromilta lailla

23.11.2007 0.00

Laura J. Rantanen

Euroopan unioni lyö uudet säännöt pöytään ulkomaisille energiayhtiöille, jotka yrittävät valloittaa Euroopan markkinoita. Parhaillaan käsiteltävä energialakipaketti vilisee suojatoimenpiteitä, joilla halutaan varmistaa, ettei unionin ulkopuolinen energiayhtiö pääse valloittamaan EU:n energiayhtiöitä ja siirtoverkkoja.

Esityksen taustalla on huoli ulkomaisten energiamonopolien, erityisesti Venäjän valtiollisen kaasujätin Gazpromin, kasvaneista omistuksista Euroopan energiasektorilla. Maailman suurin kaasuntuottaja haluaa vallata alaa myös kaasuvirtojen alajuoksuilla, eli eurooppalaisissa siirto- ja jakeluyhtiöissä.

Lähes puolet EU:n kaasutuonnista tulee Venäjältä. 16 prosenttia unionin asukkaista asuu maassa, jossa venäläinen kaasu kattaa yli puolet kaikesta kulutuksesta. Suomessa osuus on täydet sata prosenttia. Ajatus siitä, että EU olisi kaasunsaannissaan vielä nykyistä enemmän Gazpromin armoilla, hirvittää komissiota.

”Gazprom nähdään vieraan valtion agenttina ja sen rooli liian hallitsevana. Komission energiapaketti on oikeastaan vain politiikkaa valepuvussa. EU:n energiapolitiikan tavoitteita toteutetaan näin sääntelyn avulla”, sanoo EU:n energialainsäädännön asiantuntija Vesa A. Lappalainen.

Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa energian hintojen pitäminen kurissa ja häiriötön saatavuus. Lappalaisen mukaan riippuvuus Venäjän kaasusta kasvanee komission ajatuksista huolimatta Euroopassa koko ajan.

Komissio tunnustaa lakipaketissaan energian strategisen merkityksen.

”Energia ei ole enää vain tekninen kysymys, mutta tämä pätee muutenkin kuin vain Venäjän kanssa. Se on globaali tosiasia”, energiaosaston päällikkö Ulrich Weins EU-komission Moskovan edustustosta sanoo.

Weinsin mukaan Venäjän vastaus komission esitykseen on ollut tähän mennessä vaitonainen. Toteutuessaan laki ei vain rajoittaisi Gazpromin omistuksia Euroopassa, vaan myös vaatisi Venäjää avaamaan markkinansa eurooppalaisille firmoille.

”Gazpromin tai muiden ei-eurooppalaisten yhtiöiden omistus ei automaattisesti muutu laittomaksi. Kaikki riippuu tehtävästä sopimuksesta. Jos yhtiö selvästi sitoutuu noudattamaan EU:n kilpailulainsäädännön ehtoja, komissio voi silloin hyväksyä jopa 51 prosentin omistuksen”, Weins sanoo.

Komissio vaatii kaikilta EU-markkinoilla toimivilta energiajäteiltä toimintojen eriyttämistä: sama yhtiö ei saa vastata sekä kaasun tuotannosta että sen siirrosta, toimituksista ja myynnistä. Lappalaisen mukaan ei ole täysin selvää, miten laki vaikuttaisi esimerkiksi Itämeren kaasuputkeen. Kaasun tuottava Gazprom omistaa 51 prosenttia putkea suunnittelevasta ja hallinnoivasta Nord Stream -yhtiöstä.

”Laki voi vaikuttaa Nord Streamin kohtaloon. Miten se vaikuttaa, riippuu lain tulkinnasta”, Lappalainen arvioi.

Ulrich Weinsin mukaan lakipaketti ei vaikuta kaasuputken tuloon, koska Nord Stream ei ole varsinainen kaasunsiirtoverkosto, vaan se vain tuo kaasua EU:hun. EU:n kilpailulainsäädäntö ja toimintojen eriyttämisvaatimukset alkavat päteä vasta, kun kaasu on Saksassa.

Komission esitys on herättänyt paljon vastustusta unionin sisällä, esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Suomessa, jotka haluavat suojella omia energiajättiläisiään. Vie ainakin pari vuotta, ennen kuin esitys saatetaan voimaan jäsenmaissa, ja mahdollisesti silloinkin vain vesitettynä.