Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Pohja näkyy. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sitoisi valtion maksamat puoluetuet indeksiin. Isompiin korotuksiin ei hänen mielestään ole poliittisia edellytyksiä.
Vaaliputki panee puolueiden kassat koville
27.1.2011 15.30
Kansanvallan hinta veronmaksajille voi nousta, jos puolueet päättävät korottaa puoluetukea kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Puoluetuen korotuspaineita kasvattavat vaalirahoituksen tyrehtyminen vaalirahakohun vuoksi ja edessä oleva vaaliputki, johon kuuluvat huhtikuun eduskuntavaalit sekä ensi vuoden presidentinvaalit ja kuntavaalit.
”Tuen nostaminen ei olisi yllätys. Politiikan ja demokratian tutkijana se tosin olisi minulle pettymys, koska tällä hetkellä virallinen poliittinen retoriikkaa painottaa, että esimerkiksi palkankorotuksissa pitäisi olla malttia, kun kansantaloudessa on vaikeat ajat ja valtion velka kasvaa”, politiikan tutkija Kimmo Grönlund Åbo Akademista sanoo.
Viime vuonna puolueille maksettiin valtion kassasta yhteensä 36 miljoonaa euroa.
Puolet summasta oli viestintätukea, jota käytetään muun muassa Vihreän Langan ja muiden poliittisten julkaisujen tekemiseen sekä puolueiden omaan viestintään.
Puolueista erityisesti keskustan ja sdp:n taloustilanne on tukala.
Vihreän Langan haastattelemista puoluesihteereistä vihreiden Panu Laturi ja keskustan Timo Laaninen suhtautuvat puoluetuen maltilliseen korottamiseen varovaisen myönteisesti. Laanisen mielestä korotukselle ei tosin ole poliittisia edellytyksiä.
Kokoomuksessa puoluetuen kohtalo taas ei puoluesihteeri Taru Tujusen mukaan ”ole agendalla”, vaan puolue keskittyy miettimään muita keinoja toimintansa rahoittamiseen.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mukaan puolue vastustaa tuen korottamista ensi vaalikaudella, vaikka puolueen kansanedustaja Pentti Oinonen ”unohtikin” ehdottaa tuen leikkaamista eduskunnan budjettikäsittelyssä joulukuussa.
Vuoden 2007 eduskuntavaalien alla sdp valmistautui lomauttamaan osan puoluetoimistonsa henkilökunnasta. Hallituspuolueet päättivät kuitenkin tuolloin puoluetuen ylimääräisestä korotuksesta, joka pelasti kurjimmassa jamassa olleet sdp:n ja keskustan.
Sdp:n puoluesihteerin Mikael Jungnerin mukaan valtion talous oli kuitenkin tuolloin reilusti ylijäämäinen. Nyt vastaava ratkaisu ei hänen mielestään ole mahdollinen.
”Ei missään nimessä. Suomen valtio on ottamassa tänä vuonna kahdeksan miljardia uutta lainaa, ja niin kauan kuin valtio tätä velkaa tekee, puoluetukea ei ole mahdollista nostaa.”
Puoluetukea jaetaan eduskuntapaikkojen määrän perusteella.
Jungnerin mukaan sdp:n ja kaikkien muidenkin puolueiden taloustilanne onkin nyt vahvasti äänestäjien käsissä.
Verkkolehdet Uusi Suomi ja Verkkouutiset tekivät joulukuussa gallupmittausten perusteella suuntaa-antavia laskelmia puolueiden tulevista paikkamääristä, ja niiden vaikutuksista eri puolueiden saaman tuen määrään.
Uuden Suomen laskelmien tulos oli, että kokoomus ja sdp menettäisivät nykymenolla noin miljoona euroa ja keskusta kaksi miljoonaa nykyiseen tukitasoon verrattuna. Perussuomalaisten tuki kasvaisi melkein viidellä miljoonalla ja vihreiden tuki pysyisi nykyisellään.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
