Suomen järjettömin toimiala

23.11.2007 0.00

Elina Grundström

Mikä toimiala työllistää suoraan ainoastaan 1 500 henkeä, mutta tuottaa kolmanneksen Suomen jätemäärästä? Se on kaivosteollisuus. Tämä ja monia muita hätkähdyttäviä tietoja löytyy Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n viime viikolla julkistamasta raportista, joka käsittelee valtion roolia kaivostoiminnan edistämisessä.

Vihreä Lanka on kirjoittanut tänä vuonna useita juttuja, joissa on ihmetelty, miksi kauppa- ja teollisuusministeriö markkinoi Suomea ulkomaisille kaivosyhtiöille ja Geologian tutkimuskeskus GTK tekee pohjatutkimukset firmoille ilmaiseksi.

Nyt Valtiontalouden tarkastusvirasto ihmettelee samaa. GTK käyttää mineraalien etsintään yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Muut maat ovat ajat sitten jättäneet etsinnän kaupallisille yhtiöille. Lisäksi Suomi tukee kaivostoimintaa muilla tavoin jopa kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa, mutta kuittaa kaivosmaksuina vain miljoonan. Raportissa on myös fantastinen tieto, jonka mukaan maanomistajille maksettujen valtausmaksujen nimellisarvo ei ole noussut 18 vuoteen. Hommasta ei siis ole iloa heillekään.

Suomalainen kaivostoiminta perustuu vuoden 1965 kaivoslakiin ja vähintään yhtä vanhentuneisiin ajatuksiin siitä, että maaperämme on täynnä rikkauksia ja että suomalaisia kaivosyrityksiä tukemalla voimme tukea syrjäseutujen työllisyyttä. VTV:n raportti toteaa lakonisesti, että Suomen kaivostoiminta on siirtynyt kansainvälisten yhtiöiden haltuun, eikä se enää työllistä ihmisiä niin kuin ennen vanhaan. Suomen nykyiset kaivokset ovat avolouhoksia, joiden työllisyysvaikutukset ovat vähäisiä, mutta ympäristöhaitat suuria. VTV:n mukaan saastuttaja maksaa -periaate ei toteudu, eivätkä ulkomaiset yhtiöt ole kiinnostuneita kasvavien jätekivivuorien hyötykäytöstä.

Kaivoslakia ollaan nyt onneksi uudistamassa. Siinä yhteydessä on tutkittava kaivosteollisuuden todelliset hyödyt ja kustannukset perusteellisesti. Kyse on myös siitä, jääkö lapsillemme uusiutumattomia luonnonvaroja lainkaan.