Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
20.1.2011 6.43
Metsänomistajat saavat avohakkuiden rinnalle lisää vaihtoehtoja metsiensä hoitoon, jos keskiviikkona raporttinsa luovuttaneen työryhmän esitykset toteutuvat.
Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtajan Juha Ojalan johtama työryhmä ehdottaa muun muassa niin sanotun jatkuvan kasvatuksen menetelmän hyväksymistä viralliseksi metsänkäsittelymenetelmäksi. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä avohakkuita, vaan eri ikäiset puut kasvavat rinnakkain.
Raportin pääviesti on metsänomistajan valinnanvapauden lisääminen. Taustalla ovat muutokset metsänomistajien asenteissa. Eri tutkimusten mukaan yhä harvempi metsänomistaja haluaa hoitaa metsiään pelkästään taloudellisen tuoton ehdoilla.
Ojala myöntää, että metsänhoitotapojen haitari venyy toisestakin päästä: metsänomistajat saavat mahdollisuuksia myös entistä tehokkaampaan ja tuottoisampaan puuntuotantoon. Hän ei kuitenkaan näe eri metsänhoitotapojen välillä ristiriitaa.
"Paremman taloudellisen tuoton hakeminen voi myös lisätä luontaista uudistumista. Toisaalta tehokkuutta voidaan hakea myös käyttämällä viljelymateriaalia, jolla on tutkitusti erityisen tehokas kasvu", Ojala sanoo.
Työryhmässä mukana ollut ympäristöjärjestö WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder muistutti raportin luovutustilaisuudessa, että peräti 98 prosenttia Etelä-Suomen metsistä on talousmetsiä.
"Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta metsien suojelu on tärkeää, mutta erityisen tärkeää on se, miten näitä talousmetsiä hoidetaan", Rohweder sanoo.
Hän myös muistutti, että suomalaisen luonnon monimuotoisuus on viime vuosina edelleen heikentynyt.
Raportti toimii pohjana metsälain kokonaisuudistukselle, joka aloitetaan maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) mukaan vielä tällä vaalikaudella.
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää työryhmän esitystä oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä.
"On vaikea nähdä, miten metsien käsittelyä voitaisiin tehostaa vaarantamatta metsien yhteiskunnallisia ja muita kuin puuntuotannollisia hyötyjä. Metsien käsittely vaikuttaa esimerkiksi siihen, ovatko metsämme kasvava vai hupeneva hiilen varasto, mikä on yhä tärkeämmäksi käyvä metsien palvelu yhteiskunnallemme", SLL:n metsäasiantuntija, työryhmän jäsen Sini Eräjää sanoo järjestön tiedotteessa.
metsät 
Tweet