Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Juna kulkee taas. Muun muassa junaliikenne on kärsinyt poikkeuksellisen kylmästä ja lumisesta talvesta.
Ilmastotutkijatkaan eivät tiedä, miksi on kylmää ja lumista
13.1.2011 13.51
Ilmastonmuutoksen piti siirtää kunnon talvi historiaan, nostaa lämpötiloja ja lisätä sateita.
Koko viime vuosi oli Suomessa kuitenkin tavanomaista kylmempi ja kuivempi. Joulukuu oli Etelä-Suomessa kolmanneksi kylmin 50 vuoteen. Helsingissä on ollut jo toista talvea peräkkäin harvinaisen kylmää ja lumista.
Miten tässä näin kävi?
”Kukaan ei oikein ymmärrä”, sanoo yliopistonlehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osastolta. Hän oli yksi hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreimman arviointiraportin kirjoittajista.
Aikaisemminkin on tosin nähty, että kylmillä talvilla on tapana tulla ryppäinä. Vuosina 1985–1987 talvet olivat poikkeuksellisen kylmiä. Samoin 1960-luvun lopulla ja sotavuosina 1940–1942 oli useita kylmiä talvia peräkkäin.
”Arveluita on paljon. Esimerkiksi jos merenpinnan lämpötilassa on sopivia poikkeamia, se voi aiheuttaa kylmiä talvia”, Räisänen sanoo. Tämäkin on vain hyvä veikkaus.
Räisäsen mukaan peräkkäiset kylmät talvet eivät koettele ilmastotutkijan uskoa ilmastonmuutokseen mutta kiusaavat mieltä.
”Jokin selitys niille on olemassa, ja se pitää jonkun löytää”, Räisänen sanoo.
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lauhentavan talvia vuosisadan loppuun mennessä.
Kahden vuoden kylmät talvisäät eivät anna aihetta korjata ilmastoennusteita, sillä talvisäät vaihtelevat joka tapauksessa paljon vuosittain. Ilmaston lämpeneminen ei etene niin kuin juna, joten talvet eivät aina ole edellisiä lämpimämpiä.
”Mutta jos vaikkapa seuraavat kaksikymmentä talvea ovat kylmempiä kuin 1900-luvun lopun talvet, silloin pitää tietenkin tutkia, mikä ilmastoennusteissa on pielessä talven osalta”, Räisänen sanoo.
Syystalven muheville lumisateille Etelä-Suomessa Räisänen löytää helposti selityksen.
Idästä on puhaltanut Suomeen kylmää ilmaa. Lisäksi Keski-Euroopasta tulleet matalapaineet ovat kulkeneet aivan Suomen eteläpuolelta. Matalapaineen pohjoisreunalla on aina runsaita sateita, ja avoimena pysynyt Suomenlahti on vielä lisännyt niiden voimaa.
Matalapaineet ovat kuitenkin kulkeneet niin etelässä, ettei sateita ole riittänyt Lappiin ja Koillismaalle, jossa lunta on nyt vähän.
Myös vaihtelu Pohjois-Atlantin ilmavirtauksissa vaikuttaa Suomen talvi-ilmoihin.
Jos länsivirtaukset ovat voimakkaita, Suomessa on lauhaa. Muun muassa tämän takia talvi 2007–2008 oli erityisen lauha.
”Tänä talvena länsivirtauksia on ollut paljon harvemmin, mikä on pitänyt sään kylmänä”, sanoo erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta.
Ilmaston muuttuessa myös länsituulten osuus lisääntynee, mikä osaltaan lauhduttaa talvia.
Vaikka Suomessa oli kylmä, maailmanlaajuisesti viime vuosi oli erittäin lämmin, yhtä lämmin kuin historian lämpimin vuosi 2005.
Suomessa taas koko viime vuosikymmen oli lämpimin koskaan 1800-luvun puolivälin jälkeen mitatuista.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
