Asta Ruuskanen

Puolustusvoimat ulkoistaa maakuntajoukkojen koulutuksen

9.11.2007 0.00

Jukka Vahti

Puolustusvoimat ulkoistaa vapaaehtoisten maakuntajoukkojensa koulutuksen. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva laki muuttaa Maanpuolustuskoulutus ry:n julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi, joka voi toimia samoilla periaatteilla kuin esimerkiksi Suomen Punainen Risti, Raha-automaattiyhdistys tai Liikenneturva. Muutoksen seurauksena puolustusvoimat voi tilata Maanpuolustuskoulutus ry:ltä maakuntajoukkojen koulutuspalveluita.

Yhdysvalloissa sodankäynnin ulkoistaminen on ollut syksyn kuumin puheenaihe. Onko muutos askel sodankäynnin yksityistämisen suuntaan Suomessakin?

Erikoissuunnittelija Kari Laitinen puolustusvoimien pääesikunnasta tyrmää ajatuksen, että Amerikan malli on rantautumassa Suomeen.

”Minusta tässä ei ole kyse ulkoistamisesta, vaan koulutuspalveluiden hankkimisesta, joka perustuu kumppanuuteen eikä rahaan. Maanpuolustuskoulutus ry:n käyttämät kouluttajat kuuluvat normaaliin puolustusvoiminen harjoitusjoukkoon, sen vuoksi tämä toiminta ei poikkea mitenkään esimerkiksi normaaleista kertausharjoituksista”, Laitinen kertoo.

”Tässä ei missään tapauksessa ole kyse siitä, että yhteiskunnan turvapalveluita ulkoistetaan. Se ei ole tavoitteena, eikä se tule koskaan Suomessa toteutumaan.”

Näillä näkymin on epävarmaa, riittääkö maakuntajoukkoihin tarpeeksi vapaaehtoista miehistöä. Vapaaehtoisista käskyttäjistä ei ole pulaa.

”Päällystöä, reservin upseereita ja aliupseereita näyttää olevan riittävästi. Miehistön mukaan saaminen voi kuitenkin olla jonkinlainen haaste”, Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Majuri myöntää.

Vapaaehtoiset maakuntajoukot kuuluvat armeijan sodan ajan kokoonpanoon. Joukkoihin voivat osallistua asevelvollisuuden suorittaneet miehet ja naiset ja tukitehtäviin myös siviilipalveluksen suorittaneet.

Lakiuudistus herätti vuoden alussa suuria tunteita eduskunnassa. Erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto suhtautuivat vapaaehtoisiin maakuntajoukkoihin epäilevästi. Vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen nimitti tuolloin vapaaehtoislakia ”laiksi suojeluskunnista”.

”Tämä laki mahdollistaa hyvin suojeluskuntamaisen käyttäytymisen. Minulla ei ole yhtään mitään maanpuolustusta vastaan, mutta kun muistan lukeneeni läksyt suojeluskuntien historiasta, niin sävähdän”, Pulliainen sanoo.

Pekka Majurin mielestä Suomi voisi ottaa mallia Ruotsin vapaaehtoisista kodinturvajoukoista.

Ruotsin kodinturvajoukot vastaavat nykyisin jopa 40 prosentista armeijan sodan ajan vahvuudesta. Niiden jäsenet säilyttävät sotilasaseitaan kotona.

”En haluaisi sulkea pois sellaista keskustelua, etteikö meilläkin voitaisi ruveta pohtimaan, voisiko meilläkin joskus olla tällainen kodinturvajoukko”, Majuri muotoilee.

Erkki Pulliainen kehittäisi mieluummin aseettomia palvelujoukkoja esimerkiksi luonnonkatastrofien varalta.

Ruotsissa kodinturvajoukot tekevät yhteistyötä muun muassa Punaisen Ristin kanssa. Myös Suomessa on valmisteltu kumppanuusohjelmia Maanpuolustuskoulutus ry:n ja muiden järjestöjen välillä.

Suomen Punaisen Ristin valmiuskoulutussuunnittelija Jukka-Pekka Kaasinen muistuttaa, että vaikka esimerkiksi pelastusharjoituksissa yhteistyö maanpuolustustoimijoiden kanssa on tiivistä, poikkeusoloissa Punaisen Ristin rooli ei saa hämärtyä.

”Poikkeusoloissa teemme selvän eron kaikkeen sotilaalliseen toimintaan. Silloin Punainen Risti alkaa valvoa merkkinsäkin käyttöä ihan eri tavalla”, Kaasinen sanoo.

Tweet