Frank ehdokkaaksi

20.10.2006 5.55

Ninni Lehtniemi

Helsingin vihreät sai listoilleen Amnestyn toiminnanjohtajan. Frank Johansson aloittaa kampanjansa tammikuussa.

Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson, 44, kuvaa ehdolle asettumistaan monen sattuman summaksi. Hän oli aloittanut valmistelut virkavapaan saamiseksi, kun Janina Andersson otti Johanssoniin yhteyttä. Andersson kertoi keskustelleensa Johanssonin mahdollisesta ehdokkuudesta Tuija Braxin ja Heidi Hautalan kanssa.

”Olen joskus vähän toivonut, että nimenomaan vihreistä soitettaisiin. Joskus jopa mietin, että pitäisi itse soittaa ja ilmaista kiinnostukseni. Tässä fiksujen ihmisten pyyntö kohtasi oman piilevänä olleen haluni”, sanoo sitoutumattomana ehdokkaana listalla oleva Johansson.

Puoluetoimistolla Johanssonin ilmoitus oli iloinen yllätys. ”On fantastista saada mukaan vahva ihmisoikeustoimija”, toteaa Helsingin Vihreiden vaalipäällikkö Ville Tuominen.

Puolueettomassa ihmisoikeusjärjestössä työskentelevä Johansson ei halua eikä voi sekoittaa päivätyötään vaalityöhön. Kampanjointi ja vaalikeskustelut saavat odottaa tammikuuhun, jolloin virkavapaa alkaa.

”Ehdokas Johansson syntyy vuodenvaihteessa”, Johansson muotoilee.

Toimittajataustainen Johansson ei ole koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen. Amnestyssäkin häntä kiehtoi alun perin juuri puolueettomuus. Vielä kymmenen vuotta sitten ehdokkuus vaaleissa olisi tuntunut täysin mahdottomalta.

Järjestövaikuttamiseen verrattuna Johanssonia kiehtoo eduskuntatyön laaja-alaisuus. 16 vuotta ihmisoikeustyötä on silti jättänyt pysyvän jälkensä.

”Kyllä ihmisoikeusnäkökulma on se näkökulma, josta katson politiikkaa. Niin ympäristö-, kehitysyhteistyö-, kuin tulonjakokysymyksetkin voi nähdä ihmisoikeusnäkökulmasta.”

Jos on vuositolkulla kampanjoinut kansanmurhia ja kidutusta vastaan, eikö ole olemassa riski, että eduskuntatyö tuntuu ajoittain näpertelyltä? Johansson ei usko näin käyvän.

”Eduskunnassakin tehdään paljon kansainvälistä työtä. Erityisen kiinnostavana pidän ihmisoikeusnäkökulman tuomista EU:n turvallisuuspolitiikkaan.”

Muiksi itselleen läheisiksi asioiksi Johansson mainitsee perustulon ja peruskoulutuksen. Ylimpänä asialistalla on kuitenkin ilmastonmuutos.

”Olisi hienoa päästä vaikuttamaan siihen, miten Suomi ja EU voivat vastata tähän ihmiskunnan suurimpaan haasteeseen.”

Kampanjoinnista Johanssonilla on rutkasti kokemusta. Tammikuussa peliin pitää kuitenkin laittaa oma persoona ja puhua omalla äänellä.

”Amnestyn papukaijana minulla on erittäin tukeva selkänoja. Kannanotot ovat kymmenien ihmisten muokkaamia, taatusti oikeita ja jollain tavalla tosia. Politiikassa taas on monta vaihtoehtoa. Se on haaste, mutta myös kutkuttava mahdollisuus.”

Entä onko sitoutumattomanakaan ehdokkaana olon jälkeen paluuta puolueettomuuttaan korostavan kansalaisjärjestön johtoon? Vastaus on poliitikkomainen.

”Tuohon otan kantaa vasta kun tiedän vaalien lopputuloksen. Jos olen ensi vuoden lopussa virkavapaalla oleva vapaa toimittaja, suunnitelmissani on tulla takaisin. Jos minut valitaan, neljä vuotta on pitkä aika. En halua vielä kommentoida asiaa.”