Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Natalia Baer
Miten käy? Opiskelijat pelkäävät, että yliopistolain uudistuksen jälkeen opiskelijoiden ääntä ei enää kuulla hallinnossa.
Uusi laki lisää elinkeinoelämän päätösvaltaa yliopistoissa
2.11.2007 0.00
Opiskelijajärjestöt ja yliopistojen työntekijät pelkäävät, että heidän sanansa ei pian enää kuulu yliopistojen taloudenpidossa. Ensi keväänä eduskuntaan tuleva uusi yliopistolaki lisää yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä ja yhteistyötä yritysten kanssa.
Lain myötä rahojen käytöstä päättäviin yliopistojen hallituksiin voi tulla nykyistä enemmän ulkopuolisia jäseniä, esimerkiksi elinkeinoelämästä.
”Ulkopuoliset jäsenet eivät välttämättä ymmärrä, miten päätökset vaikuttavat yliopistossa ruohonjuuritasolla. Siksi oppilaiden on tärkeä saada äänensä kuuluviin hallituksissa”, Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen sanoo.
Leivonen on huolissaan siitä, että yliopistojen uudet hallitukset saattavat korostaa yritysten tarpeita tutkimuksessa liikaa. Tämä voi vaarantaa kriittisen ja vapaan tieteen teon.
Lakiuudistusta valmistellaan kokoomuksen johtamassa opetusministeriössä. Vihreiden eduskuntaryhmän korkeakoulupoliittisen työryhmän vetäjän Ville Niinistön mukaan hallituspuolueet ovat yksimielisiä siitä, että yliopiston henkilökunta, professorit ja opiskelijat päättävät ainakin akateemisista asioista.
”Minusta heille kuuluu päätäntävalta myös taloudellisissa asioissa. Joillakin on tosin managerialismin kaipuuta, että talousasiat olisivat talouteen erikoistuneella porukalla.”
Uusi laki tekee yliopistoista itsenäisiä laitoksia tai säätiöitä, joille valtio kerää perustamispääoman. Pääomia tarvitaan satoja miljoonia euroja. Niinistö hankkisi niitä myymällä valtionyhtiöiden osakkeita.
”Yliopistoväen pitää parantaa talousosaamistaan. He joutuvat miettimään, mitä omilla rahoilla tehdään.”
Yliopistolaki muuttaa työntekijöiden työsuhteet virkasuhteista työsopimussuhteiksi. Tieteentekijöiden liitto pelkää, miten pätkätöitä tekeville tutkijoille käy.
”Henkilöstön asemasta on lakiuudistuksessa puhuttu ihmeellisen vähän, vaikka laki muuttaa kaiken. Toivon, että laki tuo yliopistoihin pitkäjänteisen ja ennakoitavan uramallin”, liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm sanoo.
Niinistön mielestä yliopistot teettävät nykyään paljon pätkätöitä, koska virkasuhteiden solmiminen on monimutkaista. Hän uskoo, että siirtyminen työsopimuksiin vähentää pätkätyöläisten määrää.
Yliopistolain uudistus ei ole poliittisesti helppo. Porvarihallitus arvostaa yliopistojen taloudellisia kasvumahdollisuuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Vasemmisto-oppositio syyttää hallitusta yliopistojen yksityistämisestä ja tieteen alistamisesta yrityksille.
Demarien Jutta Urpilainen moitti pari viikkoa sitten lakiuudistuksen tiukkaa aikataulua, ja vaati lain valmisteluun parlamentaarista työryhmää. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki on pelännyt, että uudistukset raottavat ovea lukukausimaksuille.
Niinistön mukaan yliopistojen julkinen rahoitus säilyy vähintään nykyisellään. Lakiuudistus vähentää vain yliopistoja lamauttavaa byrokratiaa.
”Opetusministeriö oli pitkään demarien hallussa, eivätkä he löytäneet yliopistoille mahdollisuuksia uudistua. Ministeriöstä tuli vain uusia hallinnollisia tehtäviä, muttei rahaa niiden toteuttamiseen. Ulkopuolista rahoitusta taas ei ole voitu käyttää tehokkaasti byrokratian takia”, Niinistö sanoo.
Demarikansanedustaja Tuula Peltosen mukaan demarit eivät vastusta uudistusta sinänsä, mutta puolueella on huoli yliopistojen työntekijöistä ja opiskelijoista.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
