Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Poliisin käsiteltävänä yhä enemmän viharikoksia
3.11.2010 13.19
Poliisin tietoon tulee entistä enemmän viharikoksia. Poliisiammattikorkeakoulun tekemän selvityksen mukaan määrä kasvoi viime vuonna 17 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.
Suurin osa tapauksista sisälsi rasistisia piirteitä ja yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.
”Etnisen tai kansallisen taustan lisäksi viharikoksen motiivina voi olla uhrin oletettu tai todellinen uskonnollinen vakaumus tai elämänkatsomus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu tai vammaisuus”, sanoo tutkija Laura Peutere asiasta annetussa tiedotteessa.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen vakuuttaa, että viharikoksien vähentämiseksi ja tunnistamiseksi tehdään työtä.
”Esimerkiksi vihapuhe netissä ei ole asiallista maahanmuuttokeskustelua tai yhteiskunnallista keskustelua, vaan rasismia, joka täyttää usein rikoksen tunnusmerkistön. On tärkeätä, ettei sekoiteta rikollisuutta ja mielipiteen ilmaisua, vaan puhutaan asioista myös niiden oikeilla nimillä”, Viljanen sanoo.
Rasistisissa rikoksissa epäilty on useimmiten 15–24-vuotias suomalainen mies. Yli puolet asianomistajista on Suomen kansalaisia, muun muassa romaneja ja maahanmuuttajien lapsia. Ulkomaalaisista rasistisen rikoksen uhriksi joutuvat useimmin somalit.
Muut kuin etnisyyteen tai kansallisuuteen perustuvat rikokset ovat harvinaisempi. Hieman yli tuhannesta tapauksesta 83 perustui uhrin uskontoon ja 31 seksuaaliseen suuntautumiseen.
Suomen rikoslaissa ei ole omaa nimikettä viharikoksille, mutta sitä voidaan pitää perusteena rangaistuksen koventamiselle.
Juttua on päivitetty 4. marraskuuta kello 12.41. Alkuperäisestä otsikosta saattoi saada käsityksen, että viharikosten määrä olisi kasvanut. Selvityksen kohteena olivat kuitenkin ainoastaan poliisin tietoon tulleet tapaukset.
maahanmuutto rikollisuus väkivalta rasismi
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
