Näistä maailman pitää sopia Nagoyassa

22.10.2010 8.08

Hanna Eriksson

Maanantaina alkaneessa biodiversiteettikokouksessa Japanin Nagoyassa on päästävä sopuun joukosta asioita, jotta luonnon monimuotoisuuden katoamista saadaan hidastettua.

EU on ottanut opikseen Kööpenhaminan ilmastokokouksen mahalaskusta, eikä ole lähtenyt Nagoyaan iskemään päätään seinään.

”EU:n neuvottelijat eivät aja kiistakysymyksissä vain yhtä ainoaa ratkaisua, vaan heillä on tarjottavanaan useita vaihtoehtoja kohtiin, jotka ovat vielä auki”, sanoo yksi Suomen neuvottelijoista, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Marina Von Weissenberg.

Näistä asioista ihmiskunta yrittää nyt päättää:

1. Strategia luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen piti pysäyttää tämän vuoden loppuun mennessä. Siinä ei ole onnistuttu.

Tänä vuonna julkaistu katsaus maailman biodiversiteetin tilasta kertoo, että neljännes maailman kasvilajeista uhkaa hävitä. Selkärankaisten kannat ovat pienentyneet kolmanneksella viime vuosikymmeninä.

Luontaisten elinympäristöjen määrä vähenee jatkuvasti. Pahin tilanne on trooppisella vyöhykkeellä, jossa monimuotoisuus on juuri julkaistun WWF:n raportin mukaan vähentynyt 60 prosenttia alle 40 vuodessa.

Nagoyassa pitää sopia tavoitteista, joilla kato pysäytetään vuoteen 2020 mennessä.

Kokouksessa koetetaan päästä sopimukseen muun muassa ylikalastuksen suitsimisesta, metsäkadon pysäyttämisestä ja vieraslajien leviämisen estämisestä. Ylikalastus on herkkä asia erityisesti isäntämaalle Japanille.

EU haluaa lisätä suojelualueiden määrää. Sen tavoitteena on nostaa suojelualueiden osuus nykyisestä 15 prosentista 20 prosenttiin maa-alasta vuoteen 2020 mennessä.

Kiina vastustaa tätä tavoitetta jyrkästi. Kiinan mielestä suojelualueita ei tarvita enempää kuin kuusi prosenttia maa-alasta, mukaan lukien sisävedet.

Erityisesti aavalla merellä suojelualueita on vähän: merisuojelualueita on vain 0,7 prosenttia merten pinta-alasta.

2. Geenivarojen saatavuus ja hyötyjen tasaaminen. Maailman geenivaroja ylihyödynnetään. Esimerkiksi lääketeollisuus on riippuvainen geeneistä –muun muassa parhaimmat syöpälääkkeet perustuvat kasvigeeneihin.

Nyt kiinnostus kohdistuu arktisille alueille. Kenkäteollisuus etsii arktisilta seuduilta kylmyyttä kestäviä geenejä talvikenkien pohjiin. Lääketeollisuus ja kansainväliset puutarhayritykset ovat tähänkin mennessä käyttäneet paljon trooppisten alueiden geenivaroja.

Geenit nousevat Nagoyan neuvottelujen kynnyskysymykseksi. Jos niistä ei päästä sopimukseen, muutkaan asiat eivät liikahda.

Geenivaroista saatavien hyötyjen tasaaminen on erityisen tärkeää kehitysmaille, jotka haluavat korvauksen varantojensa käytöstä. Teollisuus taas haluaa turvata tarvitsemiensa geenivarojen saatavuuden.

3. Rahoitus. Kuten kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, myös Nagoyan biodiversiteettikokouksessa väännetään tiukasti rahasta.

Kynnyskysymys on, miten ja kuinka suurilla summilla teollisuusmaat tukevat kehitysmaiden luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Isäntämaa Japani on jo luvannut noin 7,2 miljoonaa euroa rahoitusta kehitysmaiden biodiversiteetin suojeluun. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki aikoo kertoa Suomen satsauksesta kokouksen viimeisinä päivinä.

Nagoyan kokous loppuu 29. lokakuuta.