Onko näistä mihinkään?

8.10.2010 11.36

Lasse Leipola

Vihreä Lanka testasi, kuinka kolme uutta keittokirjaa sopivat yhteen ruokakriitikko Michael Pollanin ajatusten kanssa.

1. Mistä on kyse?

2. Mikä tässä on hyvää?

3. Mikä menee pieleen?

4. Kirjan anti kasvissyöjälle?

5. Mitä Pollan sanoisi?

Nina Colliander Nyman, Maria Riska: Oikeaa ruokaa – lapset, ruoka ja terveys (Kirjapaja 2010).

1. Lapsiperheen ruokaopas, jonka tietopainotteinen alkuosa on pyhitetty puhtaalle ruualle ja lasten kasvatukselle. Loppuosan reseptit on jaoteltu vuodenaikojen mukaan.

2. Reseptit ovat tiiviitä, selkeitä ja monipuolisia.

3. Reseptikuvat ovat turhan viitteellisiä. Esimerkiksi marenkikakussa on valokuva pilvestä! Kokkausvalinta olisi helpompi tehdä, jos kuvassa näkyisi valmis annos.

4. Joissain resepteissä käytetään lihaa, mutta kasvissyöjäkin löytää kirjasta paljon reseptejä. Vegaanien kannalta liikaa maitotuotteita.

5. Kirjoittajat ovat totisesti Pollaninsa lukeneet: he varoittavat lisäaineista, kevyttuotteista ja aromivahvisteista. Resepteissä suositaan raaka-aineita ja vältetään puolivalmisteita. Joissakin resepteissä käytetään punaista lihaa, ja jälkiruuat ovat kovin sokerisia, mistä Pollan antaisi miinuksen. Mutta hei, välillä pitää herkutella muutenkin kuin hedelmillä!

Mea Salo: Hellaton kokki – raakaravintoa kasviksista (Moreeni 2010).

1. Ensimmäinen suomenkielinen raakakeittokirja. Kirja esittelee kattavasti monille vieraan kypsentämättömien ruokien maailman. Runsaasti tietoa ja reseptejä.

2. Kiitettävän paljon informaatiota idätyksestä ja kasvien ravintoainepitoisuuksista. Helppokäyttöiset reseptit ja selkeät kuvat, joita voisi tosin olla enemmän.

3. Pelkkää raakaravintoa esittelevä kirja tuntuu vaikeasti lähestyttävältä, vaikka siitä löytyykin vinkkejä myös sekasyöjän keittiöön.

4. Sopii niin kasvissyöjille kuin vegaaneillekin.

5. Tämä saattaisi olla turhan hardcorea jopa Pollanille itselleen. Raaka-aineet ovat kyllä terveellistä ruokaa parhaimmillaan: tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Jopa pitsan voi tehdä kypsentämättä!

Soili Soisalo, Eeva Voutilainen: Mustikka, ruis ja rypsi – voimaruokaa Suomesta (Otava 2010).

1. Ohjekirja Itämeren ruokavalioon, esikuvana on kehuttu Välimeren ruokavalio. Alussa tukeva tietopaketti ruuan terveysvaikutuksista ja lopussa sata sivua reseptejä.

2. Vaikka reseptejä on paljon vähemmän kuin järkälemäisissä yleiskeittokirjoissa, on valikoima monipuolinen. Kirjassa kerrotaan pääruokien lisäksi kastikkeista, salaateista ja jälkiruuista.

3. Runsas margariinin käyttö saattaa häiritä aidon ruuan ystävää.

4. Pääruokaresepteistä noin puolet perustuu kasviksiin ja puolet sisältävät kalaa tai lihaa. Vegaanin makuun turhan paljon maitotuotteita.

5. Yleisvaikutelma olisi Pollanin mielestä hyvä, sillä teoksen tarjoamaan ruokavalioon kuuluu paljon kasviksia ja täysjyväviljaa. Joissakin resepteissä käytetään punaista lihaa, ja Pollan antaisi sapiskaa myös sokerisista jälkiruuista. Tietopaketista hän toteaisi, että ei näitä tarvitse tietää, kunhan pysyttelee oikean ruuan parissa.

Tweet