Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Natalia Baer

Mökkirannassa.
Ilmasto muuttuu. Kuivuuskaudet ja vesien rehevöityminen todennäköisesti hankaloittavat vesistöjen virkistyskäyttöä ja laskevat mökkien arvoa. Natalia Baer

Ilmasto muuttuu. Kuivuuskaudet ja vesien rehevöityminen todennäköisesti hankaloittavat vesistöjen virkistyskäyttöä ja laskevat mökkien arvoa.

Ilmastonmuutos tuo monenlaista riesaa mökkeilijöille

26.10.2007 0.00

Jussi Karmala

Vesistöjen virkistyskäyttöä joudutaan tulevaisuudessa todennäköisesti rajoittamaan, jolloin kesämökkien käyttö vaikeutuu ja niiden arvo laskee. Näin ennustaa ympäristöministeriön laatima Suomen ensimmäinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen työohjelma, joka julkistetaan marraskuussa.

”Ilmastonmuutoksella on todennäköisesti huomattava merkitys vesistöjen rannoilla sijaitseville lomakiinteistöille. Vähävetisten kausien todennäköisyys virkistyskäyttökaudella kasvaa. Se lisää paineita järvien virkistyskäyttöperustaiselle säännöstelylle”, ohjelmassa todetaan.

Ympäristöministeriön luonnonsuojeluvalvojan Pekka Salmisen mukaan mökkeilijöille voi tulla kaikenlaisia ongelmia, joista on monessa kunnassa jo saatu esimakua.

”Esimerkiksi toissakesänä Saimaalla vedet laskivat hyvin alas, ja pienet joet sekä purot kuivuivat.”

Kuivuuden lisäksi vesistöjä pilaavat myös lisääntyvät rankkasateet. Ne huuhtovat maalta rehevöittäviä ravinteita vesistöihin. Rehevöityminen ja mahdolliset vesien virkistyskäytön rajoitukset voivat laskea loma-asuntojen arvoa.


Ympäristöhallinnon työohjelma
tarkastelee ilmastonmuutokseen sopeutumista aluesuunnittelussa, rakentamisessa, ympäristöasioissa ja luonnonsuojelussa.

Ympäristöministeriön mukaan ilmastonmuutos pakottaa lisäämään luonnonsuojelua merkittävästi.

Luonnonsuojelulakeja pitää mahdollisesti uudistaa, sillä ilmastonmuutos uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vaarassa ovat erityisesti Pohjois-Suomen eliölajit, joista osa voi hävitä kokonaan lähivuosikymmeninä. Joitakin lajeja pitää ehkä siirtää uusiin elinympäristöihin.

”Tärkeintä on nyt lisätä luonnonsuojelualueiden ja eliölajiston tutkimusta. Kun tietoa on tarpeeksi, sitä voidaan soveltaa lainsäädäntöön”, Salminen sanoo.

Ilmastonmuutoksen vuoksi luonnonsuojelu pitää huomioida myös maankäytössä ja energiantuotannossa. Arvokkaita luontoalueita ei pidä pilkkoa, ja maankäytön ristiriidat täytyy ehkäistä nykyistä tehokkaammalla suojelulainsäädännöllä sekä luonnonsuojeluun ohjaavilla taloudellisilla kannustimilla.

”Luonnonsuojelualueiden edustavuutta tulee parantaa. Ekologiset yhteydet pitää taata kytkemällä suojelualueet toisiinsa nykyistä paremmin”, Salminen sanoo.

Aluesuunnittelun ja rakentamisen uhkia ovat tulvat, sateet ja tuuli. Nämä otetaan huomioon talojen sijoittelussa, rakenteissa, pintamateriaaleissa ja suojauksessa.


Ilmastonmuutos vaikuttaa
luonnon virkistyskäyttöön monin tavoin. Tutkijoiden mukaan Suomen keskilämpötila nousee sadassa vuodessa neljä astetta, jolloin esimerkiksi hiihtokausi lyhenee Etelä-Suomessa ja veneilykausi vastaavasti pitenee.

Jääteiden väheneminen lisää maanteiden kuormitusta. Kalakannat saattavat kärsiä vesistöjen huonosta kunnosta, riistan määrä taas voi lisääntyä. Sopeutuminen muutoksiin vaatii uudenlaisia palveluja, ja toisaalta luonnossa liikkumisen ohjaamista.

Ympäristöhallinnon työohjelma on ensimmäinen Suomessa. Ulkomaillakaan ilmastonmuutossopeutumisohjelmia ei ole juuri tehty.

”Toivottavasti muut hallinnonalat seuraavat perässä”, Salminen sanoo.

Ympäristöministeriön yliarkkitehti Aulis Tynkkynen uskoo, että ilmastonmuutoksen myötä ympäristöministeriön sekä vesivara-asioista vastaavan maa- ja metsätalousministeriön yhteistyö lisääntyy.

”Tulvat kuljettavat ravinteita, joten vesiensuojelu pitää ottaa niiden hallinnassa huomioon”, hän sanoo.

Ympäristöhallinnon työohjelma perustuu vuonna 2005 laadittuun ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan. Ohjelma lähtee lausuntokierrokselle marraskuussa.


Lisää aiheesta:



Viite