Oppiaineet etsivät kotia, kun Tampereen yliopisto lakkautti tiedekunnat

Teemu Launis / Tampereen yliopisto

uudet tuulet. Tampereen yliopisto päätti tällä viikolla panna organisaationsa uusiksi. Tavoitteena on aloittaa opetus laajoissa kandidaattiohjelmissa jo kahden vuoden kuluttua.

Oppiaineet etsivät kotia, kun Tampereen yliopisto lakkautti tiedekunnat

7.10.2010 14.25

Mari Valkonen

Yliopisto-opiskelijoilla voi vastedes olla kolme vuotta enemmän aikaa päättää, mitä heistä tulee isoina.

Tulevaisuuden yliopistossa ei nimittäin haeta suoraan pääaineeseen, vaan aluksi tehdään laaja kandidaattiohjelma, jonka aikana opiskelija voi harkita, mistä pääaineesta hän haluaa tehdä maisterintutkintonsa.

Tähän pyritään Tampereen yliopistossa, jossa päätettiin tiistaina radikaalista organisaatiomuutoksesta. Tiedekunnat ja laitokset häviävät, ja niiden tilalle syntyy yhdeksän tieteenalayksikköä.

Uudistuksen tavoitteena on, että syksyllä 2012 voidaan aloittaa opetus tieteenalayksiköiden järjestämissä laajoissa kandiohjelmissa.

”Opiskelija suorittaisi esimerkiksi sosiaalitieteiden kandidaatin tutkinnon, minkä jälkeen hän voisi valita, opiskeleeko maisteriksi sosiologiasta, sosiaalipolitiikasta vai naistutkimuksesta”, selventää vararehtori Harri Melin Tampereen yliopistosta.

Melinin mukaan uudistus antaa maisteriopintojen aikana opiskelijoille nykyistä enemmän mahdollisuuksia keskittyä omaan tieteenalaansa. Myös väärät alavalinnat voivat vähentyä.

Päätös uusista tieteenalayksiköistä tehtiin tiistaina, ja yksiköt perustetaan vuoden vaihteessa. Päätöstä on edeltänyt kova vääntö siitä, millaisia uusista yksiköistä tulee. Esimerkiksi taideaineiden laitos hajoaa eri yksiköihin: draaman tutkimus siirtyy media- ja viestintäyksikköön, loput oppiaineet menevät kieli- ja kirjallisuustieteisiin. Lisäksi politiikan tutkimuksen laitos siirtyy entisestä yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta johtamisyksikköön yhteiskuntayksikön sijaan.

Vuoden vaihteessa syntyvät tieteenalayksiköt tekevät itse päätöksensä siitä, millaisia kandiohjelmia ne järjestävät. Melinin mukaan yliopiston johdon tavoitteena on, että yliopistoon pyrkivä valitsisi noin 20–25 hakukohteesta nykyisten 52:n sijaan.

Osa yliopiston henkilökunnasta ei usko tavoitteiden toteutuvan.

”En usko, että puolittuminen tapahtuu vuoteen 2012 mennessä. Valintakokeita yhdistetään todennäköisesti enemmän kuin oppiaineita”, nimettömänä pysyttelevä, yliopiston hallinnon tunteva professori arvioi.

Opetusministeriössä uskotaan Tampereen mallin olevan muidenkin yliopistojen tulevaisuutta.

Jonkin verran uudistuksia on jo tehty. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto vähensi hakukohteidensa määrää, kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät. Myös Vaasassa opintoja on yhdistetty. Ministeriöllä ei ole työkaluja patistaa yliopistoja yhdistämään opintojaan, eikä hoputtamiselle ole ministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtajan Anita Lehikoisen mielestä edes tarvetta.

”Ministeriön valta on tullut käytetyksi toteamalla, että kandiohjelmat ovat hyvä ajatus”, Lehikoinen sanoo.