Tulvavahinkojen korvausjärjestelmä remonttiin

19.10.2007 0.00

Lasse Leipola

Tulvien aiheuttamien vahinkojen rahallinen määrä on moninkertaistunut 1990-luvulta 2000-luvulle siirryttäessä. Koko edellisen vuosikymmenen aikana valtio maksoi tulvakorvauksia noin kolme miljoonaa euroa. Pelkästään vuosina 2004 ja 2005 on ylitetty neljän miljoonan euron raja. Ilmastonmuutoksen myötä tulvat uhkaavat lisääntyä entisestään.

Tulvavahinkojen paisuminen on pakottanut maa- ja metsätalousministeriön pohtimaan tulvakorvausjärjestelmän uudistamista. Ehdotus uudesta järjestelmästä valmistuu vuoden loppuun mennessä ja se tullee eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella.

”Tulvat tulevat lisääntymään ja samalla myös vahingot lisääntyvät. Sen vuoksi mietitään korvausjärjestelmän muuttamista vakuutuspohjaiseksi”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön lakimies Pekka Kemppainen.

Kemppainen avusti viime vuonna työnsä päätökseen saanutta tulvavahinkotyöryhmää, joka pohti tulvavahinkojen korvaamiskäytäntöjä.

Työryhmän loppuraportissa ehdotettiin, ettei tulvavahinkoja tulevaisuudessa korvattaisi valtion varoista vaan lakisääteisestä tulvavakuutuksesta. Samalla korvaukset laajennettaisiin koskemaan myös rankkasateiden ja merenpinnan poikkeuksellisen nousun aiheuttamia tulvavahinkoja. Tulvavakuutus liitettäisiin palovakuutukseen, jolloin vakuutusriski jakaantuisi riittävän laajasti.

”Valtion asettama 841 000 euron määräraha on pitkällä aikavälillä riittänyt, vaikka joinakin vuosina on tullut parinkin miljoonaan korvauksia. Yleinen trendi on, että tulvat ovat lisääntymässä, mutta vielä ei tiedetä missä määrin”, Kemppainen sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen johtavan hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan tulevaisuudessa tulvat ovat pahempia ja niitä on enemmän.

”1980-luvulla oli jääpatojen aiheuttamia jokitulvia, 1990-luvulla tulvia oli taas vähemmän. 2000-luvulla on puolestaan ollut paljon sadetulvia, jotka voivat olla paikallisesti todella pahoja, kuten Porissa viime kesänä”, Vehviläinen kertoo.

”Talven lyheneminen on nostanut suurten järvien talvisia vedenkorkeuksia Etelä- ja Keski-Suomessa. Talvitulvat voivat olla tulevaisuudessa yhtä pahoja kuin kevättulvat suurissa järvissä”, Vehviläinen sanoo.

Tulvavahinkojen kannalta ongelmallisimpia ovat vanhemmat rakennukset tai kaavat, joissa ei ole otettu huomioon tulvavaaraa.

”Moni tontti on menettämässä arvoaan, kun se on todettu alttiiksi yhä korkeammalle nouseville tulville. Kaavoituksessa ollaan menossa parempaan suuntaan, mutta Suomi on täynnä vesistöjä, joten työtä riittää”, Vehviläinen kertoo.