Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Natalia Baer
Vanhainkodissa. Väestön ikääntyessä myös muistisairaudet lisääntyvät.
Edunvalvojien tarve kasvanut rajusti
12.10.2007 0.00
Edunvalvonnan piiriin kuuluvien suomalaisten määrä on noussut viime vuosina nopeasti. Vuonna 2000 Suomessa oli lähes 60 000 henkilöä, joilla oli yleinen tai maistraatille tilivelvollinen edunvalvoja, mutta 2005 edunvalvoja oli jo lähes 85 000 suomalaisella.
Edunvalvoja voidaan määrätä, jos täysi-ikäinen ihminen ei sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty huolehtimaan asioistaan. Edunvalvonnan tarvetta kasvattavat tällä hetkellä erityisesti vanhukset.
”Asiakkaamme ovat yhä vanhempia. Ei ole harvinaista, että meille tulee 90-vuotias asiakas, joka on siihen asti hoitanut asiansa itse”, yleinen edunvalvoja Päivi Tiainen-Hyrkäs Helsingin holhoustoimesta kertoo.
Toiminnanjohtaja Varpu Kettunen Alzheimer-keskusliitosta arvioi, että omaisuuden hoidon ongelmiin liittyvät yhteydenotot liittoon ovat viime vuosien aikana yleistyneet selvästi.
”Tässä pitää kiinnittää huomiota myös pankkien vastuuseen siitä, onko ihminen siinä kunnossa, että hän pystyy siirtämään suuria rahasummia. Tiedän, että pankit eivät pysty tähän puuttumaan, mutta keskustelua asiasta on syytä herätellä”, Kettunen sanoo.
Jos dementikko myy perheen kesämökin tai vaikka siirtää suuren summan rahaa kaukaiselle sukulaiselle lähiomaisten tietämättä, tekoa voi olla jälkikäteen vaikea vierittää sairauden syyksi. Suomessa on noin 90 000 vähintään keskivaikeasti dementoitunutta ihmistä, ja uusia tapauksia todetaan 12 000 joka vuosi.
Pankkiasioihin liittyvissä epäselvyyksissä omaiset voivat ottaa yhteyttä Arvopaperilautakuntaan, Arvopaperivälittäjistä, Kuluttajavirastosta ja Rahoitustarkastuksesta.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
