Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Tuhlailun monumentti? Helsingin Eirarannassa sijaitsevan Pyhän Birgitan puiston kuntannusarvio hiekkarantoineen ja graniittiportaineen on 3,64 miljoonaa euroa. Tiukka menokuri saattaa tehdä puistohankkeista jatkossa vaatimattomampia.
Kuntien on saatava menot kuriin
12.8.2010 13.45
Iso osa kunnista voi selvitä talouskriisistä säikähdyksellä, arvioi valtiovarainministeriön kuntatalousyksikön päällikkö Rainer Alanen.
Arvio perustuu siihen, että kuntien viime vuoden yhteenlaskettu tilinpäätös oli ennakoitua parempi. Kuntien menojen kasvu puolittui aiempaan verrattuna ja jäi noin neljään prosenttiin.
Alasen mielestä kuntatalouden ensi vuoden näkymät ovat kohtuullisen hyvät, mikäli taloudessa ei kansainvälisesti tapahdu mitään dramaattista. Tästä huolimatta kuntien menojen kasvusta pitää nipistää pois myös ensi vuonna.
Tämä tietää tiukkaa vääntöä, kun kunnissa lähiviikkoina ryhdytään kasaamaan ensi vuoden budjettia.
”Menojen kasvu pitää pystyä taittamaan, ja paine on kuntien budjettineuvotteluissa”, Alanen sanoo.
Kuntien osuutta yhteisöverojen tuotosta nostettiin viime vuonna talouselvytyksen nimissä kymmenellä prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin.
Kuntien osuus on tarkoitus palauttaa entiselle tasolleen lähivuosina, ja tämä lisää menojen karsimisen tarvetta entisestään.
Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtajan Päivi Laajalan mukaan kuntaosastolla on valmisteltu seuraavien hallitusneuvottelujen pohjaksi toimenpide-ehdotuksia, joihin kuuluu esimerkiksi se, että jatkossa valtio voisi antaa suosituksen kuntien toimintamenojen kasvusta.
”Valtion taholta ei voida kuitenkaan tiukasti määrittää menokattoa”, Laajala täsmentää.
Tällä hetkellä kuntaosaston toive on, että kuntien menojen kasvu saataisiin 3,5 prosenttiin. Suuressa osassa kuntia menojen pitäisi siis laskea viime vuoden tasosta.
Eri kuntien toisistaan poikkeavat talousnäkymät heijastuvat myös vireillä oleviin kuntaliitossuunnitelmiin.
Esimerkiksi Vantaalla kaupungin toimintamenot ovat kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Antti Lindtmanin (sd) mukaan kasvaneet kaksi–kolme prosenttia, kun taas Helsingissä kasvu on ollut neljästä viiteen prosenttia.
Lindtman kertoi maanantaina Uutispäivä Demarissa, että taloudellisten erojen vuoksi Helsingin ja Vantaan kuntaliitos näyttää ”entistä vaikeammalta toteuttaa”.
Päivi Laajalan mukaan usean kunnan kuntajakoselvityksissä yhden kunnan huonoa taloustilannetta on pidetty liitosta hankaloittavana asiana. Hänen mukaansa tämä on kuitenkin usein saanut kyseisen kunnan ryhtymään toimenpiteisiin taloutensa kohentamiseksi.
”Jos talouskriisissä haluaa nähdä jotain positiivista, niin se on laukaissut enemmän mahdollisuuksia kuntaliitoksille”, Laajala sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
