Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Nato
Jäädä vai lähteä? Saksalaiset Isaf-joukot partioivat Kabulin lentoasemalla elokuussa 2003. Kiista joukkojen tulevaisuudesta on ajanut Saksan vihreät kriisiin.
Nato-operaatio jakaa Saksan vihreitä
5.10.2007 0.00
Saksan vihreät ovat ajautuneet ongelmiin, joiden pelätään vieraannuttavan puolueen poliittisesta keskustasta.
Puolueen johto ei ole saanut jäseniä kannattamaan Afganistanin Nato-operaation jatkamista. Valtaosa vihreistä kannattaa jatkamista, mutta vastustaa saksalaisten Tornado-tiedustelukoneiden käyttöä taistelutilanteissa. Tilanne on pulmallinen, koska asiat on kytketty poliittisesti yhteen ja niistä päätetään samassa äänestyksessä Saksan liittopäivillä lokakuussa.
Syyskuun puolivälissä järjestetyssä puoluekokouksessa vihreiden puoluejohto yritti turhaan saada kentän kannattamaan operaation jatkamista.
Liittopäivät hyväksyy Nato-operaation jatkamisen lähes varmasti, koska konservatiivien ja sosiaalidemokraattien muodostama hallituskoalitio kannattaa sitä.
Saksassa on arveltu, että jos enemmistö oppositiossa istuvista vihreistä vastustaa operaation jatkamista, se ajaa puolueen pois poliittisesta ytimestä. Se voi tulevaisuuden kannalta olla ongelmallista, sillä vihreitä pidetään ratkaisevana puolueena, jonka kanssa toinen suurista puolueista voisi seuraavien vaalien jälkeen muodostaa enemmistöhallituksen.
Vihreät olivat vahvasti mukana politiikan ytimessä hallituskausilla 1998–2005, jolloin puolueen silloinen puheenjohtaja Joschka Fischer oli Saksan ulkoministerinä. Tuon jakson alussa vihreät joutuivat vastaavanlaiseen tilanteeseen, kun he joutuivat hallituspuolueena päättämään osallistumisesta Kosovon sotaan. Silloin Fischer sai taivuteltua puolueen kannattamaan saksalaisten lentokoneiden lähettämistä.
”Fischerin ulkoministerikaudella vihreissä syntyi käsitys, että humanitaariset interventiot voivat pelastaa ihmishenkiä ja ovat siksi kannatettavia”, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) kertoo. Hän ei usko, että Saksan vihreiden johto olisi heikentynyt Fischerin ajoista.
”Suomalaisen vihreän näkökulmasta Fischerin aikakaudessa alkoi olla jo henkilökulttiin viittaavia piirteitä, jotka tuntuvat omituisilta, kun on kyseessä ihmisten tasavertaisuutta korostava puolue. Nykyinen puheenjohtaja Reinhard Bütikhover on vahva poliitikko, joka tietää mitä tekee.”
Fischerin ajama reaalipolitiikka sai jatkoa 2001, jolloin vihreät olivat mukana lähettämässä joukkoja Afganistaniin ja 2002, jolloin puolueessa luovuttiin absoluuttisesta pasifismista ja todettiin voimankäytön oikeutus viimeisenä keinona kansanmurhia tai terrorismia vastaan taisteltaessa. Haaviston mukaan erimielisyyksistä ei ole nyt vakavaa haittaa.
”En usko, että Saksan vihreät tähän hajoavat. Heillä on pitkä historia, johon kuuluu menestyksiä ja vastoinkäymisiä. Oppositiopuolueilla on se etu, että aina voi ajatella monella tavalla ilman, että siitä olisi haittaa hallitukselle tai valtiolle.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
