Munasolu maksaa

13.10.2006 5.57

Laura Kosonen

Hedelmöityshoitolaki saattaa pakottaa myös heteroparit hakemaan siittiöitä ja munasoluja ulkomailta. Luovuttajia haetaan jo itärajan takaa.

Lapsettomuushoitoja antavat klinikat arvioivat, että munasolujen ja siittiöiden lahjoittajia ei enää uuden lain myötä löydy kotimaasta, sillä tulevaisuudessa sukusoluja ei voi lahjoittaa anonyymisti.

”Pariskuntien hoidot hankaloituvat oleellisesti. Munasolujen luovuttajista on jo krooninen pula. Lain myötä siemennesteen luovuttajat loppuisivat ehkä kokonaan”, toteaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula Felicitas-Klinikalta.

”Lain valmistelu on jo karsinut lahjoittajia. En osaa sanoa, onko notkahdus pysyvä”, sanoo terveydenhoitaja Ulla-Riitta Ripatti Väestöliitosta.

Julkisessa keskustelussa on puhuttu lähinnä siitä, saavatko yksin elävät naiset ja naisparit tulevaisuudessa hoitoja. Merja Tuomi-Nikulan mielestä kysymys luovuttajan anonymiteetista on jäänyt liian vähälle huomiolle. Perustuslakivaliokunta on yksimielisesti linjannut, että luovutetusta sukusolusta syntynyt lapsi saa halutessaan tietää luovuttajan henkilöllisyyden – mikäli lapselle itselleen on kerrottu hänen alkuperästään. Tällä hetkellä melkein kaikki siittiöiden ja munasolujen luovuttajat ovat anonyymeja.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Tuija Brax pitää perustuslakivaliokunnan kantaa oikeana. ”Uteliaisuus tietää geneettinen alkuperänsä voi olla pakottava. Sitä pitää kunnioittaa.” Brax ennustaa, että sukusolujen luovuttajien määrä vähenee, muttei romahda.

Merja Tuomi-Nikula on toista mieltä. ”Ruotsissa ja Englannissa luovuttajien henkilöllisyys on tiedossa, ja parit lähtevät hoitoihin ulkomaille. Meille syntyisi siis edelleen lapsia tuntemattomista luovuttajista, siis niille, joilla on varaa lähteä ulkomaille.”

Julkisessa terveydenhoidossa ei tehdä lahjamunasoluhoitoja. Yksityisellä puolella hoidon hinnat vaihtelevat 3 000 euron ja 6 000 euron välillä. Jonot hoitoon ovat erilaiset eri klinikoilla, osittain hinnasta riippuen. Väestöliiton klinikalla Helsingissä hoitoa joutuu odottamaan jopa pari vuotta. ”Meillä on periaatteena, että voimme tarjota hoitoja kohtuuhintaan”, toteaa Ripatti Väestöliitosta.

Tamperelaisella Ava-klinikalla on toimipisteet myös Venäjällä Pietarissa ja Latviassa Riikassa. Ulkomailla toimitaan paikallisten lakien mukaan. Jonotusajat hoitoon ovat lyhyemmät kuin Suomessa, ja esimerkiksi Latvian laki määrää, että luovuttajat ovat anonyymeja. ”Aika vähän suomalaisia on hakeutunut ulkomaille”, kertoo koordinaattori Päivi Virta Ava-klinikalta.

Tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua, mikäli sukusolujen lahjoittajat säikähtävät uutta lakia. Venäjällä ja Latviassa lahjoittajia on jo nyt enemmän kuin Suomessa. Päivi Virta arvelee sen johtuvan siitä, että yksistään Pietarin seudulla asuu yhtä paljon ihmisiä kuin koko Suomessa.

Merja Tuomi-Nikula pelkää, että jos pula sukusoluista pahenee, ajaudutaan eettisiin ongelmiin, kun pareja lähetetään hoitoon ulkomaisille lähiklinikoille. Myös sukusolujen pimeä kauppa saattaa lisääntyä. ”Suomessa hoitoja on tehty ennen lakia eettisin perustein. Tältä murenee pohja pois.”