EP

Taistelu EU-parlamentin paikoista tiukkenee

28.9.2007 0.00

Laura J. Rantanen

Suomen havittelema lisäpaikka Euroopan parlamenttiin ensi vaalikaudelle jää todennäköisesti haaveeksi. Suomen tavoite nyt päätettävässä parlamentin paikkajaossa on 14 paikkaa, mutta parlamentin paraikaa käsittelemässä esityksessä Suomelle paikkoja olisi tulossa vain 13.

EU-asioiden alivaltiosihteerin Helena Tuurin mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Suomi pääsisi tavoitteeseensa.

”Esitys on tekijöidensä tulkinta alenevasta suhteellisuudesta, mitään laskukaavaa paikkajaolle ei ole. Kyse on siitä, kuinka hyvin Suomi onnistuu saamaan ymmärtämystä näkemyksilleen parlamentissa”, Tuuri sanoo.

Alenevan suhteellisuuden periaatteella tarkoitetaan, että mitä pienempi maa, sitä pienempää asukasmäärää yksi europarlamentaarikko edustaa. Esimerkiksi Saksalla on nyt 99 edustajaa ja väestöä yli 80 miljoonaa, eli saksalainen meppi edustaa noin

870 000 kansalaista. Maltalla taas on 5 edustajaa ja noin 400 000 asukasta, joten maltalaismeppi edustaa vain 80 000 kansalaista. Suomen suhdeluku on noin 400 000 asukasta.

”Jos halutaan tasainen laskeva käyrä, meille voisi tulla yhtä hyvin 14 kuin 13:kin paikkaa.”

Suomi perustelee lisäpaikkatarvettaan Ahvenanmaan maakunnan erityisasemalla. Ahvenanmaan itsehallinto perustuu Kansainliiton päätökseen vuodelta 1921.

”Siellä on omaa lainsäädäntöä, ja sen asema on erilainen kuin minkään muun itsehallinnollisen alueen unionin alueella”, Tuuri sanoo.

Käytännössä parlamentin paikat jaetaan vain jäsenmaille, parlamentti ei jaa paikkoja maiden sisällä.

Hallituksessa Ahvenanmaalle jyvitetystä paikasta ei ole tehty päätöksiä. Pääministeri Matti Vanhanen otti asian kuitenkin esiin keskusteluissaan silloisen EU-puheenjohtajamaan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa viime kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. Vanhanen totesi Merkelille, että Suomella on vaatimuksia Ahvenanmaan suhteen, jos parlamentin paikkajakoa lähdetään muuttamaan.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei kannata Ahvenanmaan kiintiöpaikkaa, mutta sen mielestä keskustelua maakunnan vaikutusmahdollisuuksista EU-parlamentissa pitää jatkaa.

Parlamentin on tarkoitus hyväksyä esitys uudesta paikkajaosta yksimielisesti 10.–11. lokakuuta pidettävässä täysistunnossa. Näin jäsenmaiden päämiehet voisivat päättää asiasta Lissabonin huippukokouksessa viikkoa myöhemmin. On kuitenkin todennäköistä, että asiasta ei päästä sopuun siihen mennessä.

Europarlamentaarikko Alexander Stubbin (kok) mukaan Suomen toive lisäpaikasta ei ole realistinen, mutta sen tarkoituksena on viestittää tavoitteista ensi neuvottelukierrokselle.

”Haluamme liputtaa jo tässä vaiheessa, että kun paikoista ryhdytään taas taistelemaan 2014, Suomi ei ole niistä ensimmäisenä luopumassa.”

Seuraavalla kierroksella neuvottelutilanne on vielä vaikeampi, sillä pöydässä on todennäköisesti taas enemmän neuvottelijoita.

Käsittelyssä oleva ehdotus uudesta paikkajaosta ei ota huomioon tulevia laajentumisia, vaan kaikki 750 paikkaa jaetaan tämänhetkisten jäsenvaltioiden kesken. Se tarkoittaa, että paikkajako on tilapäinen ja koskee vain 2009-2014 kautta.

Ehdotukseen ei myöskään sisälly kaavaa, jonka mukaan paikkajako toteutettaisiin tulevaisuudessa. Taistelu paikkajaosta käydään siis uudestaan joka laajentumisen yhteydessä.

Tweet