Löytöretki kepulaisuuden ytimeen

4.6.2010

Jukka Vahti

Törmäsin tällä viikolla yhteen erityisen fiksuun ajatukseen.

”Kun menee sinne, missä ei joka päivä käy, katsoo sinne, mihin ei tapaa katsoa ja lakkaa pitämästä ääntä, niin löytää, näkee ja kuulee uusia asioita. Varsinkin, jos on utelias ja oikein etsii.”

Viisaus löytyy Luonto-liiton julkaiseman lasten luontolehti Siepon pääkirjoituksesta. Siinä puhutaan retkeilystä, mutta ajatus vaikuttaa tolkulliselta ihan elämänkin mittakaavassa.

Politiikan arvioinnissa ajatus voisi tarkoittaa sitä, että suhtautuu kaikkien puolueiden poliittisiin ideoihin avoimin mielin vailla ennakkoluuloja.

Harmi vain, että aina tämä ei onnistu. Vaikka kuinka avoimin mielin asiaa tarkastelisi, niin Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) viime viikonloppuna ilmoille päästämää, monesti ennenkin kuultua ehdotusta ympäristöministeriön lakkauttamisesta on ylivoimaisen vaikea pitää minään muuna kuin irtopisteiden keruuna puoluekokouksen alla.

Lohdullista on, että eri puolueiden edustajat vasemmalta oikealle ampuivat ehdotuksen alas ja keskustelu kääntyi oikeasti aiheelliseen kysymykseen: onko maa- ja metsätalousministeriöllä nykymuodossaan mitään virkaa?

Siepon pääkirjoituksessa todetaan myös, että ”retki on sitä, että mennään ulos etsimään. Jos löytyy jotakin, se on löytöretki”.

Jos sattuisi viikon päästä piipahtamaan Lahdessa keskustan puoluekokouksessa, niin olisikohan se retki vai löytöretki?

Tweet