Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
7.6.2010 9.11
vaikka venäjän pääministeri Vladimir Putin on jo halaillut jääkarhuja napaseudulla, EU ja Suomi ovat vasta nyt laatimassa omia linjauksiaan arktisen alueen politiikaksi.
Juuri valmistuneen strategian painopiste on kansainvälisissä suhteissa, kertoo työryhmän puheenjohtaja, valtioneuvoston kanslian EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara.
”Meidän mielestämme Arktinen neuvosto on keskeinen toimija. Näemme, että siitä on mahdollista kehittää yhteistyöfoorumi, jonne arktiset kysymykset keskittyvät.”
Arktinen neuvosto on Pohjoismaiden, Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän hallitusten välinen yhteistyöelin. Neuvoston toimintaan osallistuu myös arktisten alueiden alkuperäiskansojen edustajia.
Suomen ja EU:n kiire ei johdu ainoastaan Putinin luontoretkeilystä, vaan siitä, että parhaillaan on menossa arktisten alueiden runsaiden luonnonvarojen isojako, jossa Jäämeren rantavaltiot Kanada, USA ja Tanska ovat tiivistäneet yhteistyötään uhaten jättää Suomen, Ruotsin ja Islannin sivuraiteelle.
Rantavaltiot ovat vakuuttaneet pääsevänsä sopuun merirajoista, ja Norja ja Venäjä kertoivatkin huhtikuussa ratkaisseensa vanhan merirajariidan.
Samalla uhattuna on myös visio, jossa Suomesta voisi tulla EU:lle tärkeä kauttakulkureitti arktiselle alueelle. Toiveissa on myös ollut, että Suomi voisi myydä asiantuntemustaan esimerkiksi jäänmurtamisesta.
Suomen arktinen strategia onkin myös puheenvuoro EU:n suuntaan, sanoo Salovaara. EU on toivonut arktisen politiikkansa pohjaksi jäsenmaiden näkemyksiä.
Salovaaran mukaan Suomen valmistumassa olevan strategian tärkeimpiä teemoja ovat ympäristö- ja ilmastokysymykset sekä alkuperäiskansojen asema. Myös ilmastonmuutoksen mahdollisesti avaamia pohjoisia vesireittejä käsitellään.
Pelkkä Suomen lisääntynyt kiinnostus arktisiin asioihin ei kuitenkaan riitä. Suomi toivoo, että myös EU aktivoituisi etenkin uusien laivaväylien ja energiahankkeiden suhteen. Tätä puoltaisi myös se, että EU:n arktinen jalanjälki saattaa kasvaa lähitulevaisuudessa, jos jäsenyydestä neuvotteleva Islanti liittyy unioniin.
EU ryhtyi laatimaan omaa arktisen alueen politiikkaansa vuonna 2008, jolloin komissio antoi asiasta tiedonannon. Näillä näkymin yhteinen linja valmistuu kesällä 2011.
Suomen vaalima Arktinen neuvosto sai maaliskuussa tukea yllättävältä suunnalta, kun Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton ihmetteli Pohjoismaiden puuttumista Kanadan kokouksesta. Clintonin mukaan kaikkien seudun maiden pitäisi olla mukana arktista aluetta koskevissa keskusteluissa.
Salovaaran arvion mukaan Clintonin näkemys yhdessä rantavaltioiden kannanottojen kanssa viittaa siihen, että Arktisen neuvoston merkitys säilyy.
Juttua on päivitetty kello 11.27.
Tweet