Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
28.5.2010
Pressikortti on yksi toimittajantyön parhaita puolia, koska sillä pääsee ilmaiseksi useimpiin Suomen museoihin ja taidenäyttelyihin.
Helsingissä museoiden pääsymaksut ovat samaa luokkaa kuin leffalippu, 7–9 euroa. Sillä rahalla ei viitsisi mennä katsomaan mitään ihan uutta ja ennustamatonta, jossa viihtyy vain kymmenisen minuuttia. Ässä-arpakin maksaa vain neljä euroa.
Onneksi on pressikortti. Siksi tulin äskettäin piipahtaneeksi Helsingin kaupunginmuseon Georg Baselitz -näyttelyyn ja viereiseen Kulttuurien museoon, jossa oli vanhoja mustavalkokuvia Albaniasta. Pidin kovasti molemmista.
Plussana oli ylellinen hiljaisuus. Tennispalatsi kuhisi leffassakävijöitä, mutta hienossa Albania-näyttelyssä sai olla aivan yksin.
Antti Järven ja Tommi Laition uudessa kulttuuripolitiikkaa ruotivassa pamfletissa Saa koskea, ihmetellään, miksi museoissa on pääsymaksut, kun ne tuottavat vain noin 14 prosenttia museoiden tuloista.
Pamfletin mukaan Helsingin kaupunginmuseo on kokeillut maksuttomuutta parin vuoden ajan, ja sen seurauksena kävijämäärät ovat tuplaantuneet. Lipputulojen menetys on kompensoitunut kirjojen ja postikorttien myynnillä.
Suomessa on henkeä kohti enemmän museoita kuin missään muualla maailmassa, ja niiden valtiontuki oli viime vuonna yli 65 miljoonaa euroa.
Nykyisillä lipunhinnoilla museokäynnit kuitenkin keskittyvät yksittäisiin tuttuihin, turvallisiin ja mediassa mainostettuihin meganäyttelyihin.
Museoiden tehtävä on tarjota yllättäviä elämyksiä ja kaupallisuudesta vapaata julkista tilaa. Se ei onnistu, ennen kuin pääsymaksuja alennetaan radikaalisti tai niistä luovutaan kokonaan.
Tai kunnes koko kansa saa pressikortit.
Tweet