Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Haussa EU-pääministeri
21.9.2007 0.00
EU-vaaleista on tulossa pääministerivaalien kaltaiset. Valmisteilla oleva perussopimus antaa EU-parlamentille lisää valtaa komission nimittämisessä. Uuden kirjauksen mukaan komission kokoonpanon pitää heijastaa parlamentin kokoonpanoa. Tällöin vaalit voittava puolue on vahvoilla myös komission puheenjohtajan valinnassa.
Kokoomuksen mepit Alexander Stubb ja Piia-Noora Kauppi toivovat, että puolueet alkaisivat jo nyt miettiä omia puheenjohtajaehdokkaitaan vuoden 2009 EU-vaaleihin.
”EU-järjestelmä on politisoitava, jotta se saadaan kansalaisille mielenkiintoiseksi. Esimerkiksi Satu Hassi voisi kannattaa vihreiden Joschka Fischeriä, tai meikäläinen nykyistä puheenjohtajaa, konservatiivien José Manuel Barrosoa”, Stubb sanoo.
Myös Kauppi kaipaa nimiä pöytään mahdollisimman pian.
”Uskon, että Barroso tulee olemaan vahvoilla. On myös mielenkiintoista nähdä, mitä Ranskan konsevartiivien presidentti Nicolas Sarkozy ja Saksan kristillisdemokraattien liittokansleri Angela Merkel tekevät”, Kauppi sanoi kolme viikkoa sitten EU-tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Vihreiden euroedustaja Satu Hassi arvelee, että kärkiehdokas voisi herättää suomalaisten mielenkiintoa EU-asioihin.
”Mutta olisiko EU-vaalien voittajapuolueen puheenjohtajaehdokas sellainen, joka kelpaisi myös jäsenmaiden hallituksille?” Hassi miettii.
Nykyisin komission puheenjohtajan valitsee jäsenmaiden päämiesten huippukokous, ja parlamentti vahvistaa valinnan. Karkeasti ottaen komissio vastaa EU:n hallitusta, ja sen puheenjohtaja EU:n pääministeriä.
Yhteisen puheenjohtajaehdokkaan asettaminen vaatii puolueilta Euroopan-laajuista yhteistyötä. Stubb kehuu vihreitä, jotka viime EU-vaaleissa tekivät ainoana puolueena yhteiseurooppalaisen vaalikampanjan.
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi kertoo, että Euroopan vihreissä on puhuttu paljon kansainvälisen kärkiehdokkaan asettamisesta. Laturi kuitenkin pelkää tämän johtavan kaksipuoluejärjestelmään, sillä puheenjohtaja valitaan aina jommastakummasta suuresta puolueesta, konservatiiveista tai sosialisteista.
”Eli jos Suomessa haluaisi vaikuttaa komission puheenjohtajan valintaan, pitäisi äänestää joko kokoomusta tai demareita. Pienempien puolueiden pitäisi oman kärkiehdokkaansa lisäksi asettua tukemaan joko sosialistia tai konservatiivia kakkosvaihtoehtona”, Laturi sanoo.
EU:n perussopimusvaliokunnan jäsen, keskustan Anneli Jäätteenmäkikään ei innostu kärkiehdokkaista.
”Se ei vastaa tätä päivää, ja puolueiden linjat eroavat liikaa toisistaan.”
Jäätteenmäki ei usko, että suomalaisten äänestysaktiivisuutta lisäisi mahdollisuus vaikuttaa siihen, että vaikkapa brittiläisestä kärkiehdokkaasta tulee komission puheenjohtaja. Hänen mukaansa komission puheenjohtajan valintaan vaikuttaa muukin kuin poliittinen suuntaus.
”Henkilöstä pitää olla yksimielisyys, eikä hän saa olla liian vahva.
EU:n perussopimus tuo unioniin paljon muutoksia. Sopimus yhtenäistää lainsäädäntöä, selkeyttää päätöksentekoa ja luo yhteisen ulkopolitiikan. Parlamentin valta lisääntyy paitsi komissaarien valinnassa, myös maatalous- ja poliisiasioissa.
Stubb veisi EU:n parlamentarismia perussopimustakin pidemmälle. Hänen mielestään parlamentti voisi valita komission puheenjohtajan keskuudestaan vaaleilla. Tulevaisuudessa komissio voitaisiin koota parlamentaarikoista vaalituloksen perusteella. Myös Laturi lämpenee ajatukselle, mutta Jäätteenmäki toppuuttelee.
”Nykyinen perussopimus on vielä kesken, joten en alkaisi kirjoittaa seuraavaa”, hän sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
