Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Natalia Baer
Kalamies. Mikael Lindforss koki rysää viime syksynä itäisellä Suomenlahdella.
Pilottihanke suitsii maatalouden päästöjä
21.9.2007 0.00
Itämerta rehevöittävät maatalouspäästöt olivat kesän ykköspuheenaihe, mutta maatalouden ympäristötukien tehottomuuteen vesistönsuojelussa ei ole luvassa suurta helpotusta ensi vuonnakaan.
Lounais-Suomessa alkaa kolmivuotinen pilottihanke, jossa etsitään tilakohtaisesti parhaita keinoja maatilojen vesistökuormituksen vähentämiseen. Valtion talousarviossa hankkeeseen on varattu miljoona euroa ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle kummallekin.
”Lähtökohta on hyvä, mutta kahdella miljoonalla ei paljon tehdä”, sanoo WWF:n meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen.
Myös erikoistutkija Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta pitää rahoitusta pienenä, mutta suuntaa oikeana.
”Uudenlainen lähtökohta voi vaikuttaa myönteisesti asenteisiin ja parantaa viljelijöiden oman osaamisen hyödyntämistä”, Turtola sanoo.
Vuodesta 1995 viljelijöille maksetut ympäristötukimiljardit eivät ole vähentäneet maatalouden päästöjä. Pilottihankkeessa selvitetään nykyisten toimien tehokkuutta sekä sitä, miten tukijärjestelmää voi tehostaa.
”Maatalousyrittäjä ja neuvoja pohtivat, miten esimerkiksi fosforin huuhtoutumista pelloilta voidaan vähentää. Hankkeessa testataan olemassa olevaa tutkimusta ja kohdennetaan toimia kaikkein tärkeimmille alueille”, osastopäällikkö Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Hanke syntyi paikallisen ympäristökeskuksen ja alueen maataloustuottajaliittojen yhteistyönä.
Hanke on kohdistettu Aurajoen ja Eurajoen vesistöalueelle sekä Vakka-Suomen ja Kaakkois-Satakunnan sika- ja siipikarjatuotannon keskittymiin. Hyviksi havaitut keinot on tarkoitus ottaa tulevaisuudessa käyttöön myös muilla vesistönsuojelun kannalta tärkeillä alueilla.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
