Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Natalia Baer
Vaali-illan huumaa. Uudistuksen isoin vääntö käydään vaalialueiden rajoista.
Vaaliuudistus tuskin ehtii ensi vaaleihin
14.9.2007 0.00
Lex Cronbergiksi kutsuttu vaalijärjestelmän uudistus ei ehtine ensi eduskuntavaaleihin. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen pitää epätodennäköisenä, että uudistus olisi voimassa 2011 vaaleissa.
”Vaikka ratkaisu löytyisi nopeasti, on todennäköistä, että uudistus edellyttää perustuslain muuttamista.”
Vaalijärjestelmän uudistus nytkähti eteenpäin viime viikolla, kun uudistusta valmisteleva toimikunta kokoontui ensimmäisen kerran.
Toimikunta jättää esityksensä maaliskuun loppuun mennessä. Hallitusohjelman mukaan uudistuksen on oltava voimassa viimeistään vuoden 2015 vaaleissa.
Uudistus sai vauhtia viime eduskuntavaaleista, joissa vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg jäi ilman edustajanpaikkaa. Cronberg sai suhteellisesti neljänneksi eniten ääniä koko maassa, mutta se ei riittänyt läpimenoon Pohjois-Karjalassa.
Uudistuksessa muodostetaan maahan uudet vaalialueet. Suurin vääntö tullaan käymään näiden alueiden rajoista. Jääskeläisen mukaan mitään yhtä vahvaa mallia ei vielä ole.
”Jos ratkaisuun päästään, se tulee varmasti olemaan jonkinlainen kompromissi. Minkään puolueen kannalta täydellistä ratkaisua tuskin tulee.”
Yleisesti ottaen uudistus hyödyttää pieniä puolueita. Ruotsinkielinen kansanpuolue on poikkeus, sillä sen kannatusalue rajautuu maantieteellisesti muutamiin vaalipiireihin länsirannikolla ja Pohjanmaalla.
”Lähdemme siitä, että jos järjestelmää muutetaan, suurten puolueiden on annettava myöten. Pienen puolueen vaikutustavalta ei saa pienentyä vaalitavan muuttamisen takia”, sanoo puoluesihteeri rkp:n Ulla Achrén.
Vihreät vakuuttavat olevansa avoimia erilaisille aluejaoille.
”Tavoitteena on, että suhteellisuus toteutuu samoin koko maassa. Tämä tarkoittaisi noin viiden prosentin piilevää äänikynnystä kaikilla alueilla”, sanoo vihreitä toimikunnassa edustava oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustaja Ari Heikkinen.
Piilevä äänikynnys tarkoittaa edustajanpaikkaan vaadittavaa osuutta vaalipiirin äänistä. Tällä hetkellä puolue tai vaaliliitto tarvitsee Pohjois-Karjalassa 14,3 ja Lapissa 12,5 prosenttia äänistä saadakseen yhden kansanedustajan. Uudellamaalla paikkaan riittää 2,8 prosenttia äänistä.
Koelaskelmien mukaan uudistus vaikuttaisi noin viiteen paikkaan.
Jos viime vaalit olisi järjestetty komitean mallin mukaan, Itä-Suomesta Cronbergin lisäksi valituksi olisi tullut myös demarien Jouni Backman.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
