Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Merja Hannikainen
Pelimies. Timo Mäkelä on pelannut ravipelejä ja pitkävetoa parikymmentä vuotta. “Tappion puolella ollaan.” Veikkaukseen käytetystä eurosta noin 30 sentillä tuetaan tiedettä, taidetta, urheilua ja nuorisotyötä.
Kulttuurin rahoitus yhä riippuvaisempi veikkausvoitoista
7.9.2007 0.00
Kulttuuriväki vastustaa hallituksen päätöstä kattaa yhä suurempi osa taiteen ja kulttuurin lakisääteisistä menoista veikkausvoittovaroin. Ensi vuoden talousarvioesityksessä taiteen määrärahoista reilut 180 miljoonaa eli noin 60 prosenttia tulee veikkausvoittovaroista.
”Vakava työ, josta moni saa leipänsä, ei voi olla yksistään veikkausvoittovarojen varassa”, toteaa Suomen teatteriliiton toimitusjohtaja Matti A. Holopainen.
Yksi syy huoleen on epävarmuus Veikkauksen vedonlyöntimonopolin säilymisestä. EU:n komissio on moneen otteeseen kyseenalaistanut kansalliset pelimonopolit.
”Kilpailu saattaa vähentää Veikkauksen tuottoja tulevaisuudessa olennaisesti”, Holopainen sanoo.
Huoli koskee taiteen ja kulttuurin rahoituspohjan kehitystä yleisemminkin.
”On tärkeää, mikä osuus kulttuurista katetaan verovaroin ja mikä veikkaustuotoin. Katsotaanko valtiovarainministeriössä, ettei kulttuuri saa maksaa mitään?” ihmettelee Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn.
Krohnin mukaan ongelma koskee myös veikkausvoittovaroin tuettua tiedettä, liikuntaa ja nuorisotyötä.
Hallitus päätti säästösyistä kevään kehysriihessä velvoittaa Veikkauksen tilittämään valtiolle noin 20 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Samassa yhteydessä aiemmin verovaroin katettuja lakisääteisiä menoja, kuten teattereiden valtionosuuksia, päätettiin siirtää veikkaustuotoilla maksettavaksi.
”Tämä on vastoin jakosuhdelain ajatusta, jonka mukaan lakisääteiset menot pitää kattaa verovaroin. Veikkaustuottovarat on tarkoitettu harkinnanvaraiseen kulttuurin tukemiseen”, Krohn sanoo.
Eduskunta sääti 2001 jakosuhdelain siirtääkseen lakisääteiset kirjastomäärärahat veikkausvaroista budjettivaroilla maksettavaksi. Ensi vuoden talousarvioesityksessä veikkausvaroja aiotaan kuitenkin edelleen käyttää vastaaviin menoihin.
”Suuri osa menee valtionosuuksina suoraan kuntien kassaan. Ei ole takeita, että ilman korvamerkintää maksetut varat menevät kaikissa kunnissa oikeasti kulttuurille”, Krohn sanoo.
Eniten ihmetystä herättää veikkausvarojen käyttämien valtion omistamien kiinteistöjen kustannuksiin.
”Taidelaitosten kiinteistökustannuksia pannaan maksettavaksi veikkausvoittovaroista 17 miljoonaa euroa. Se, että taiteen tukemiseen tarkoitetut rahat pannaan valtion omien kiinteistöjen vuokramenoihin, on aika erikoinen tilanne”, Holopainen sanoo.
Muun muassa Kansallisoopperan kiinteistöä hallinnoi valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt.
”Suuri osa vuokrista palautuu tuottoina valtion kirstuun. On skandaali, että valtio maksaa taiteeseen tarkoitettuja veikkausvoittovaroja itselleen”, Krohn sanoo.
Kulttuuriministeri Stefan Wallinin erityisavustaja Carl Haglund kertoo, että hallitus päätti veikkausvoittovarojen käyttämisestä kevään kehysriihessä vastoin kulttuuriministerin tahtoa.
”Tämä on meidänkin mielestämme ikävää. Eduskunta tekee asiasta päätöksensä syksyllä”, Haglund sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
