Ei ilmaisia lounaita!

6.10.2006 5.54

Taina Ahtela

Lääkärit ilman sponsoreita -liike taistelee lääkeyhtiöriippuvuutta vastaan.

Lääkäreiden ilmaiset lounaat käyvät yhteiskunnalle kalliiksi. Vuonna 2004 perustettu Lääkärit ilman sponsoreita -verkosto haluaa vähentää lääkäreiden riippuvuutta lääkeyrityksistä. Yhdysvalloissa ja Britanniassa on toiminut jo vuosia vastaavat No free lunch -verkostot.

Lääkäreiden ja lääketeollisuuden suhde on syvä ja puheenaiheena arka. Yritykset tarjoavat lääkäreiden tarvitsemaa koulutusta ja tietoa lääkkeistä. Monet lääkärijärjestöt ja lääketieteelliset lehdet rahoittavat toimintaansa mainostuloin.

Verkostoon kuuluu vain kymmenkunta henkeä, eivätkä edes he kieltäydy täysin sponsoroinnista.

”Totaalikieltäytyjänä lääkäri syrjäytyisi helposti monesta asiasta”, sanoo verkostoon kuuluva Stakesin erikoistutkija Lauri Vuorenkoski.

Suomessa on totuttu siihen, että lääkeyhtiöt maksavat lääkäreiden täydennyskoulutusta ja kokousmatkoja. Vuorenkoski vaatii yliopistoja ja kuntia ottamaan vastuun koulutuksesta ja kokousmatkoista, sillä yritysten voitontavoittelu värittää helposti koulutuksen sisältöä. Lain mukaan koulutusvastuu on työnantajilla, mutta kuntien kulukurin takia järjestäjä on turhan usein lääkeyritys.

”Monissa kunnissa ei noudateta lakia. Myös työnantajien pitäisi ottaa velvoitteet vakavammin.”

Vuorenkosken mukaan lääkemarkkinointi ei saa ohjata hoitoa, vaan siitä on päätettävä puhtaasti lääketieteellisin perustein. Markkinointi lisää uusien ja kalliiden lääkkeiden käyttöä halvempien kustannuksella. Myös lääkkeettömät hoidot jäävät helposti mainonnan jalkoihin.

”Esimerkiksi korkeaan kolesteroliin auttaa lääkkeitä paremmin elämäntapojen muutos.”

Vuorenkosken mukaan lääkeyritykset käyttävät mainontaan enemmän rahaa kuin lääkkeiden kehittämiseen. Viime kädessä laskun maksavat veronmaksajat ja potilaat.

”Kaikki se raha, mikä mainontaan ja illallisiin pannaan, menee lääkkeiden hintoihin. Yhteiskunnalta menee miljoonia hukkaan kalliiden lääkkeiden Kela-korvauksissa.”

Lääkemainontaa ohjaa paitsi lainsäädäntö, myös lääketeollisuuden ja Lääkäriliiton säännöt. Lääketeollisuuden omaan valvontalautakuntaan tulee vuosittain 30–40 kantelua.

”Valtaosin kyse on lääketieteellisistä asioista. Siitä, tukeeko tutkimustieto mainosväitettä esitetyllä tavalla”, kertoo lakimies Tiina Aitlahti. Suomalainen erikoispiirre on, että kantelijoina ovat pääasiassa kilpailevat yritykset.

”Ehkä kaikki lääkärit eivät ole tietoisia tästä järjestelmästä. Syynä voi olla myös suomalainen kulttuuri, ei haluta niin herkästi puuttua.”

Lääkelaitoksen tietoon tulee vuosittain 20–30 epäilyttävään mainontaan liittyvää tapausta. Osaa selvitetään laitoksen omasta aloitteesta, osa valituksista tulee lääkäreiltä ja apteekeilta. Vuosittain annetaan päätös tai pari, joilla yritystä kielletään sakon uhalla jatkamasta vastaavaa markkinointia.

”Lähinnä kyse on tilaisuuksista, joissa koulutus ja muu ohjelma eivät ole oikeassa suhteessa. Moottorikelkka-ajelun tyylinen, selvästi viihteellinen ohjelma ei kuulu koulutustilaisuuksiin”, sanoo osastopäällikkö Erkki Palva.