Rantavaltioiden juoksukisa Jäämerellä
19.2.2010 13.57
Hanna Eriksson
Venäjä
- Haluaa vahvistaa arktisen alueen öljy- ja kaasuvaroilla suurvalta-asemaansa.
- Maan pohjoispuolella kulkeva merireitti Koillisväylä on tulevaisuudessa ratkaisevan tärkeä öljykuljetuksille. Venäjä pyrkii siihen, että väylä kulkee sen aluevesien eikä kansainvälisen merialueen kautta.
- Tarvitsee ulkopuolista teknologiaa ottaakseen Jäämeren luonnonvarat käyttöönsä. Siksi se pitää yllä luottamuksellisia välejä muihin arktisen alueen maihin.
Kanada
- Olettaa löytävänsä arktiselta mannerjalustaltaan huomattavasti öljyä.
- Pitää maan pohjoispuolella kulkevaa Luoteisväylää aluevesinään, minkä Yhdysvallat kiistää.
- On arktisen alueen tutkimuksen johtava maa.
Tanska/Grönlanti
- Oikeus uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön siirtyi viime vuonna Tanskalta Grönlannille, eli Tanskaan kuuluvalle itsehallintoalueelle.
- Grönlanti hyötyy napaturismista ja jään alta paljastuvista uusista kalastusalueista.
Yhdysvallat
- Toisin kuin muut arktisen alueen maat, Yhdysvallat ei ole YK:n merioikeusyleissopimuksen jäsen. Se ei voi vaatia itselleen alueita Jäämeren pohjasta sopimukseen vedoten.
- On kiinnostunut lähinnä osavaltionsa Alaskan luonnonvaroista. Niitä pidetään enemmän Yhdysvaltojen liittovaltion kuin Alaskan omaisuutena.
- Paikalliset asukkaat estivät öljynporauksen aloittamisen Alaskassa vuonna 2008. Yhdysvaltojen pitää kuunnella tarkkaan paikallisväestöä, koska se on yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa saanut todellista vaikutusvaltaa luonnonvara- ja ympäristökysymyksissä.
Norja
- Hakee oikeuksia Jäämeren merenpohjan luonnonvaroihin talousvyöhykkeensä ulkopuolella.
- Norjalainen Statoil ja venäläinen Gazprom kehittävät yhdessä arktista teknologiaa ja etsivät uusiutumattomia luonnonvaroja meren pohjasta.
Lähde: Tutkija Lotta Numminen, Ulkopoliittinen instituutti