Myötätunto on vanhanaikaista

4.3.2010

Lena Björklund

Suomi on arka ja pikkumainen maa, mitä rasisminvastaisuuteen tulee. Täällä halutaan mieluummin olla turvallisesti epäinhimillisiä kuin tiukasti, näkyvästi ja julkilausutusti rasismia vastaan.

Suomea jäytää myös jatkuva pelko vanhanaikaisuudesta. Etenkin nuorehkot ja keski-ikäiset miehet kavahtavat ajatusta, etteivät he olisi moderneja vaan kenties jopa kukkahattutätejä.

Myötätunto on selvästi vanhanaikaista. Kukkahattujuttu. Siviilirohkea, moderni ihminen osoittaa maahanmuuttajakriittisyydellä olevansa ajan tasalla. Siitä on tulossa melkein pakko, jos kerää suosionsa elämällä ajanmukaisesti.

Alentamalla muita luulemme nostavamme itseämme. Kolmosen ratikassa lämmittelevä, rapakuntoinen alkoholistikin osaa haukkua ja halventaa samaan kyytiin nousevaa maahanmuuttajaa. Juoppo kohoaa hetkeksi rappionsa yläpuolelle vihaamalla muualta tullutta.

Viime sunnuntaina televisiossa esitettiin dokumentti Pentagonin analyytikosta Daniel Ellsbergistä, joka vuoti julkisuuteen Yhdysvaltain presidenttien valheet Vietnamin sodasta. Hän oli aivan toisenlainen ihminen.

Dokumentti kertoi miehestä, joka ei pelännyt inhimillisyyttään eikä ihmislämpöään, vaan antoi sen ohjata elämänsä valintoja. Inhimillinen kohtelu ei ole jotakin, mikä pitää ansaita kympin käytöksellä.

Emme elä rangaistusleirillä. Ainakaan tietääkseni.

Tweet