Mikael Ahlfors

Vaalisysteemi menee uusiksi

4.3.2010 14.01

Jenni Leukumaavaara

Suomen vaalijärjestelmällä on edessään suurin muutos sataan vuoteen, jos oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) tänään torstaina antama esitys uudeksi vaalialuelaiksi toteutuu.

Lakimuutos on mannaa vihreille ja muille keskisuurille ja pienille puolueille.

”Tämä ja puoluerahoituksen muutos läpinäkyvämmäksi ovat uudistuksia, joita vihreät on ajanut pitkään ja hartaasti”, Brax sanoo Vihreälle Langalle.

Keskeistä vaalialueuudistuksessa on, että se nostaa kansalaisen äänen yhtä arvokkaaksi niin Uudellamaalla kuin Pohjois-Karjalassakin. Nykyisen, suhteellisen äänestysmenetelmän huonot puolet koki karvaasti esimerkiksi vihreiden entinen puheenjohtaja Tarja Cronberg, joka jäi eduskunnan ulkopuolelle liki 8 000 äänen saaliistaan huolimatta.

”Nyt noin kolmen prosentin kannatuksella saa Uudeltamaalta kansanedustajan, mutta Pohjois-Karjalassa vaaditaan 14 prosentin kannatus. Se on naurettava tilanne”, vihreiden kampanjapäällikkö Ville Tuominen sanoo.

Uudessa järjestelmässä puolueen äänet lasketaan vaalipiirikohtaisten tulosten sijaan valtakunnallisesti yhteen. Vaaliliitot kielletään, joten annetut äänet menevät aina äänestäjän valitsemalle puolueelle, eivätkä esimerkiksi vaaliliiton ääniharavalle.

Lisäksi käyttöön otetaan kolmen prosentin valtakunnallinen äänikynnys, jota pienemmällä kannatuksella puolue ei saa edustajia eduskuntaan.

Jos viime eduskuntavaalit olisi käyty nyt annetun esityksen mallin mukaan, vihreät olisivat saaneet kaksi edustajaa enemmän. Kristillisdemokraatit sekä perussuomalaiset olisivat saaneet peräti kolme lisäpaikkaa kumpainenkin. Kokoomus ja keskusta olisivat molemmat menettäneet neljä edustajaa.

Vihreistä olisi Cronbergin lisäksi valittu Tuija Mäkinen Keski-Suomesta ja Ulriikka Aarnio Pirkanmaalta. Suomenmaan tekemien laskelmien mukaan rannalle olisi jäänyt vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö.

Isoista puolueista sdp on jarruttanut uudistusta vetoamalla esitetyn järjestelmän monimutkaisuuteen. Puolue on myös yrittänyt koplata presidentin valtaoikeuksia yhteen vaalilain uudistamisen kanssa.

”Demarit ovat koko ajan vastustaneet uudistusta. Heidän argumenttinsa, että ääni saattaa loikata demariehdokkaalle toisessa vaalipiirissä, on mielestäni erittäin heikko. Nyt ääni kuitenkin pysyy omalla puolueella”, Brax sanoo.

Perustuslakiin kajoava muutos vaatii myös seuraavan eduskunnan hyväksynnän kahden kolmanneksen enemmistöllä, joten demareilla on edelleen sanansa sanottavana uudistuksen toteutumiseen.

Myös puoluetuki uudistuu. Tukeen ovat vastedes oikeutettuja myös eduskunnan ulkopuolelle jäävät puolueet, jos ne saavat kerättyä valtakunnallisesti kaksi prosenttia äänistä.

Ministeri Brax korostaakin lain psykologisia vaikutuksia.

”Jatkossa äänestäjät uskaltavat ehkä rohkeammin äänestää sitä ensisijaista vaihtoehtoaan. Osa äänestäjistä jää nyt kotiin, koska on toivotonta saada omaa ehdokasta läpi. Vaikka eduskuntapaikkaa ei tulisikaan, ääni voi riittää tuen saavuttamiseen.”

Tweet