Natalia Baer

Hautala lakkauttaisi Supon

24.8.2007 0.00

Laura J. Rantanen

Suojelupoliisin voisi nykyisellään lakkauttaa, sanoo vihreiden kansanedustaja Heidi Hautala.

Hautalan mielestä suojelupoliisi Supo on kylmän sodan aikainen instituutio, joka on sittemmin saanut hoitaakseen aivan muita tehtäviä kuin mitä varten se aikoinaan perustettiin. Supon toimintatavat ovat kuitenkin pysyneet ennallaan.

”Supo on ollut Suomessa ’presidentin poliisi’, ja se on yhdistetty ulkopolitiikkaan. Supon asemasta ei ole ollut suotavaa käydä poliittista keskustelua. Eikä sitä todella ole käyty, vaikka Suomen perustuslaki on muuttunut merkittävästi entistä parlamentaarisempaan suuntaan ja kylmä sota on päättynyt”, Hautala ihmettelee.

Supon uutta roolia pitää Hautalan mukaan arvioida suhteessa nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin.

”Tiedustelutoiminta muuttuu koko ajan kansainvälisemmäksi. Etenkin syyskuun 2001 tapahtumien jälkeen kansainvälinen tiedusteluyhteistyö on ollut yhä tärkeämpää.”

Hautalan mukaan Supon tehtävistä ainakin terrorismin ja muun vakavan ja kansainvälisen rikollisuuden torjunnan voisi siirtää keskusrikospoliisin hoidettavaksi. Tiedustelu keskitettäisiin puolustusvoimien tiedusteluosastolle, joka nyt hoitaa ulkomaantiedustelua.

Pääesikunnan alainen tiedusteluosasto on vielä heikommassa ulkopuolisessa valvonnassa kuin Supo.

”Vaihtoehtoja on varmasti useita, mutta johtopäätös on selvä: nykyistä Supoa ei tarvita”, Hautala toteaa.

Supon yhteiskunnallinen rooli on viime vuosina noussut mediakeskusteluun tasaisin väliajoin. Tämänkesäinen kohu nousi Alma Median Helsingin toimituksen Rosenholz-ryöpytyksestä. Kaupan päälle tuli vielä Supon päällikön Seppo Nevalan eroilmoitus heinäkuun lopussa. Hautalan mielestä aihetta tulisi käsitellä lehtien palstojen lisäksi eduskunnassa.

”Suposta pitäisi käydä laajaa poliittista dialogia sekä julkisuudessa että luottamuksellisesti eduskunnan ja Supon välillä.”

Hautala on puhunut suojelupoliisin parlamentaarisen valvonnan tärkeydestä jo vuosia. Suomessa on Euroopan unionin vanhoista jäsenmaista heikoin turvallisuuspoliisin parlamentaarinen valvonta.

Jäsenmaiden turvallisuuselimiä valvovat valiokunnat ovat tavanneet toisiaan usein. Tapaamisissa on Hautalan mukaan päädytty siihen, että parlamentaarista ja EU-tasoista valvontaa tarvitaan kansainvälisen tiedustelutoiminnan lisääntymisen vastapainoksi.

”On vähän noloa, kun Suomesta ei löydy vastinkappaletta näihin keskusteluihin”, hän sanoo.

Supon tulevaisuuden pohtimisen ohella myös Supon menneet teot on Hautalan mielestä tutkittava ja tuotava julki. Ruotsissa ja Norjassa tehtiin jo

1990-luvun lopulla parlamenttien aloitteesta laaja selvitys turvallisuuspoliisin toimintaperiaatteista, toiminnan kohteista ja uhkakuvista.

Suomessa tällaista ei ole suunniteltu. Sen sijaan Supon palkkalistoilla ollut Turun yliopiston professori Kimmo Rentola sai äskettäin tehtäväkseen laatia laitoksen 60-vuotisjuhlahistoriikin.

”Juhlavuoden kunniaksi Supon arkistot voitaisiin avata tutkijoille – ei vain talon omalle miehelle, Rentolalle. Historiantutkimukseen ei tarvita uusia juhanisuomia”, Hautala sanoo.

Tweet