Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Reilua kahvia, Mundoa ja Juhla mokkaa kaupan hyllyssä.
Reilu satsi. Helsingin Sörnäisissä sijaitsevasta Heinon Tukusta sertifioituja kahveja lähtee eniten seurakuntiin.

Reilu satsi. Helsingin Sörnäisissä sijaitsevasta Heinon Tukusta sertifioituja kahveja lähtee eniten seurakuntiin.

Reilu kauppa ja Paulig kilpailevat seurakuntien kahvikassoista

24.8.2007 0.00

Taina Ahtela

  • Puoli kiloa Meiran Reilua kahvia maksaa Heinon Tukussa Helsingissä 3,33 euroa.
  • Puoli kiloa Pauligin Mundoa maksaa Heinon Tukussa 4,34 euroa.
  • Puoli kiloa Kirkkokahvia Tampereen kehitysmaakaupassa maksaa 3,92 euroa.

Kahvi on banaanin rinnalla suomalaisten parhaiten tuntema reilun kaupan tuote. Mutta kun reilujen banaanien markkinaosuus oli viime vuonna jo 11 prosenttia, kahvin siivu jää yhä alle prosenttiin.

Seurakunnissa reilun kaupan kahville on kuitenkin kova kysyntä. Kirkkohallituksen tietojen mukaan lähes joka neljäs Suomen noin viidestäsadasta seurakunnasta käyttää reiluna kahvia. Reilun kaupan edistämisyhdistykselle reilua kahvia on ilmoittanut käyttävänsä 150 seurakuntaa.

”Eniten reilun kaupan kahvia menee seurakuntiin, sitten muihin yhdistyksiin”, kertoo Pekka Hirvonen Heinon tukusta Helsingistä.


Reilun kaupan
edistämisyhdistys aloitti kesällä kampanjan, jolla se haluaa lisätä entisestään tuotteidensa käyttöä seurakuntien tilaisuuksissa.

Reilun kaupan seurakunta -arvonimen saadakseen seurakunnan on paitsi käytettävä reiluja tuotteita, myös osallistuttava reilusta kaupasta tiedottamiseen. Virallisia Reilun kaupan seurakuntia on 19.

”Lisäksi käsittelyä odottaa tälläkin hetkellä muutama hakemus”, sanoo projektipäällikkö Terhi Ylikoski.

Kampanjassa ovat mukana Kirkon ulkomaanapu, Suomen lähetysseura ja Suomen ekumeeninen neuvosto. Reilun kaupan tuotteiden käyttäminen on myös yksi kirkkohallituksen seurakunnille myöntämien ympäristödiplomien kriteereistä.

Kuhmoisten seurakunnasta tuli Reilun kaupan seurakunta toukokuussa.

”Kaikki työntekijät ovat tukeneet hanketta. Seurakuntien tehtävä on huolehtia niistä ihmisistä, joilla ei ole asiat niin kovin hyvin”, sanoo nuorisotyön ohjaaja Paula Niemitalo.

Paulig toi viime vuoden lopussa tukkukauppaan uuden vastuusertifioidun kahvin, Paulig Mundon. Uudelle kahville katsottiin olevan kysyntää etenkin seurakunnissa, yliopistoissa ja kunnissa.

Mundon brändistä vastaava Anna Sirkiä ei myönnä, että reilun kaupan vahva jalansija seurakuntien kahvihankinnoissa kismittäisi Pauligia.

”Suomen kokoisille kahvimarkkinoille mahtuu useampia tuotteita ja useampia sertifiointiohjelmia. Oleellista on, että kaikki pyrkivät samaan tavoitteeseen”, Sirkiä sanoo.

Reilun kaupan leirissä ollaan huolestuneita siitä, ettei Paulig tee Mundoa markkinoidessaan riittävän selvää eroa reiluun kauppaan. Pauligille kesäkuussa lähettämässään avoimessa kirjeessä Reilun kaupan puolesta ry vaati yhtiötä noudattamaan hyvää markkinointitapaa, jotta merkinnät eivät mene kuluttajalta sekaisin.

Sirkiä torjuu epäilyt.

”Päinvastoin, olemme yrittäneet teroittaa entisestään, että kyseessä on Utz Certified -järjestön sertifioima tuote. Materiaaleissamme ei viitata reiluun kauppaan millään lailla. Ei ole etujemme mukaista aiheuttaa kuluttajille hämmennystä.”


Keväällä vähittäiskauppojen hyllyille tullut Paulig Mundo on Suomen ensimmäisiä Utz-sertifioituja kahveja. Utz Certified, entiseltä nimeltään Utz Kapeh, eroaa reilusta kaupasta eniten siinä, ettei se takaa kahvin tuottajille takuuhintaa. Merkki nojaa toimintaohjeisiin, joita noudattamalla viljelijät voivat parantaa kahvisatonsa laatua ja tilojen tuottavuutta. Sertifioiduista pavuista maksetaan lisäkorvaus. Paulig perustelee sertifikaatin valintaa laadulla ja kahvin saatavuudella.

Reilun kaupan toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen toivottaa Pauligin vastuunoton tervetulleeksi mutta katsoo, että sertifikaatin kriteereissä olisi parantamista.

”Ilman takuuhintaa ei voida olla varmoja, että merkintä tuo hyvinvointia kehitysmaiden viljelijöille”, Syvänen sanoo.

Sertifikaattien hyviä ja huonoja puolia vertailevaa käytännön tutkimusta ei juuri ole. Kansainvälisen kuluttajaliiton Consumers Internationalin sekä tutkimusinstituutti IIED:n viime vuonna tekemän vertailun mukaan reilu kauppa oli kahvinviljelijöille hyödyllisempi ja halvempi kuin luomumerkki, Utz Kapeh tai Rainforest Alliance.


Reilusta kaupasta väitöskirjaa valmisteleva Joni Valkila pitää sertifikaattien suurta määrää ongelmallisena.

”Saman tuottajan on hankittava monta sertifikaattia, kun yksi asiakas haluaa yhden ja toinen toisen. Tästä seuraa paljon byrokratiaa, ja tuottajien on maksettava kaikista merkeistä.”

Kirkossa pidetään kiinni reilusta kaupasta.

”Toivomme, että myös Paulig ottaisi jonkin reilun kaupan tuotteen valikoimiinsa”, sanoo tiedottaja Ulf Särs Kirkon ulkomaanavusta.


Lisää aiheesta:



Viite