Tilaa rakkaudelle

24.8.2007 0.00

Elina Grundström

Muistatko sen Kari Rydmanin kappaleen, jossa lapsikuoro laulaa sydäntäraastavan kauniisti: ”Sano mistä katon päänsä päälle saa kaksi, jotka toistaan rakastaa”? Sanat kirjoitti Brita Polttila 1970-luvulla, jolloin suomalaiset pakkautuivat töiden perässä pääkaupunkiseudulle.

Nämä ovat taas niitä aikoja. Nousukausina roinaa tunkee joka tuutista, mutta elämän perusasiat eivät ole kunnossa.

Asuntojen reaalihinnat ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa. Pääkaupunkiseudulla neliöhinnat ovat nousseet 7,5 prosenttia yhdessä vuodessa. Kun myös lainojen korot ovat nousseet, Helsingin kaupungin vuokra-asuntojonoon on ilmestynyt satoja perheitä, jotka ovat joutuneet myymään kotinsa.

Helsingin Sanomat ennusti alkuviikosta, että vuokrahuoneistoista on tulossa todellinen pula, koska sijoittajat ovat myyneet vuokra-asuntojaan ja hallitus meni lupaamaan kakkosasunnon vuokraajalle isot verohelpotukset.

Perusongelma on, ettei asuntoja ole. Muualla maailmassa juuri päättynyt alhaisten korkojen aika hyödynnettiin rakentamalla runsaasti asuntoja. Suomessa tehtiin päinvastoin. Asuntoja on rakennettu poikkeuksellisen vähän, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Eikä tilanne ole paranemassa. Ympäristöministeriön mukaan rakennettavien asuntojen määrä on pääkaupunkiseudulla nyt alhaisimmillaan kymmeneen vuoteen, tulossa on noin 5 500 asuntoa vuodessa.

Pahin pullonkaula on tonttimaan puute. Valtio ei myy maitaan, kaavoitus on tehotonta ja kiinteistövero on niin alhainen, että tonteilla keinotellaan pitämällä niitä tyhjillään arvonnousua odottamassa.

Halvan rahan ja työvoiman aika on mennyttä, mutta kaavoitusta ja kiinteistöverotusta on mahdollista uudistaa. Ne ovat poliittisia päätöksiä.