Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Natalia Baer
Raaka-aine roskiksesta. Materiaaleja on käytettävä entistä tehokkaammin.
Materiaalitehokkuuden palvelukeskus junnaa rahapulassa
17.8.2007 5.58
Uusi Materiaalitehokkuuden palveluyksikkö ei saa toimintaansa käyntiin, vaikka valtio on käyttänyt rahaa hankkeeseen jo puoli miljoonaa euroa. Edellinen hallitus päätti Materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen perustamisesta viime marraskuussa, ja sen piti aloittaa toimintansa tämän vuoden keväällä.
Kansainvälisesti edistyksellisenä ympäristöhankkeena mainostettu keskus on kuihtunut Motivan yhteydessä toimivaksi yksiköksi, eikä varsinaisen toiminnan aloittamisesta luvata enää mitään varmaa.
Materia-Motivana tai Mativana tunnetun palveluyksikön perustamista valmistelee kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä ympäristöministeriön ja energiatehokkuuden palvelukeskus Motivan kanssa.
Hallitus nosti marraskuussa Motivan osakepääomaa 400 000 eurolla materiaalitehokkuuspalvelujen perustamista varten. Lisäksi ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 100 000 eurolla. Ympäristöministeriön ylitarkastaja Taina Nikulan mukaan rahat eivät kuitenkaan riitä toiminnan aloittamiseen ja ylläpitämiseen.
”Ympäristöministeriön rahoitus riitti alkuvaiheen toiminnan käynnistämiseen. Nyt rahaa yritetään raapia eri suunnista”, Nikula sanoo.
Yksi rahoitusvaihtoehto on Euroopan komission Life+-rahoitus, joka on tarkoitettu ympäristöprojektien tukemiseen. Tukea aiotaan hakea ensi syksynä.
Motivan toimitusjohtaja Jouko Kinnusen mukaan rahoitus riippuu palveluiden kysynnästä.
”Lähtökohta on, että valtio tilaa kuluttajille ja julkisyhteisöille tuotettavat palvelut. Valtion budjetti on varsin tiukka, joten tilanne on sen suhteen epäselvä. Lisäksi neuvottelemme yritysten kanssa palveluista, joille heillä on kysyntää”, Kinnunen kertoo.
Motivan materiaalitehokkuusyksikön tarkoituksena on tarjota yrityksille tietoa, jonka avulla ne voivat kehittää tuotteita ja palveluita tehokkaammin ja vähemmällä raaka-ainemäärällä.
”Materiaalitehokkuuden palveluille on tilausta”, sanoo Suomen Luonnonsuojelusäätiön jäteasiantuntija Erja Heino.
Hän on tutustunut Britanniassa samantapaiseen toimintaan.
”Siellä ajatellaan, että on turha kuvitella yritysten maksavan materiaalitehokkuuspalveluista. Toisaalta tilanne on muuttumassa, kun raaka-aineiden hinnat nousevat.”
Alkuvuodesta Materia-Motivaa hidasti rahoitusongelmien lisäksi rekrytointi, joka saatiin päätökseen vasta keväällä. Ympäristökonsulttina toiminut Henrik Österlund aloitti Motivan materiaalitehokkuuden johtavana asiantuntijana toukokuussa. Hän on Motivan osalta vastuussa materiaalitehokkuusyksikön käynnistämisestä.
”Ympäristömyötäisten julkisten hankintojen tarpeisiin tarkoitettu help desk -palvelu aloittaa toivottavasti vielä tänä vuonna. Muu toiminta olisi tarkoitus saada kuluvan vuoden tai kahden aikana hyvälle alulle”, Österlund sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
