Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Brändiä vastaan. Laura Kolben mielestä sodan muisto kantaa sukupolvelta toisella.
30.11.2009 8.47
Talvisodan hengellä kaupataan nyt Suomessa elokuvia, kirjoja ja sikainfluenssapiikkejä. On siis hyvä aika pohtia talvisodan brändiä.
Historian professori Laura Kolbe luennoi torstaina Helsingin yliopistolla otsikolla Talvisodan brändi. Hakkaako sota jo entisen brändikuninkaan Fazerin sinisen?
“Vierastan itse sanaa brändi tässä yhteydessä, käytän mieluummin sanaa talvisodan myytti. Sotia on ylipäätään käytetty vuosisatojen ajan hyväksi kansakuntien rakentamisessa niin kulttuurisesti kuin poliittisesti.Ehkä mielenkiintoisinta on se, mikä nykyisin määritellään talvisodan hengeksi: tiukan paikan tullen kansakunta pystyi yhdistymään ja toimimaan yhdessä. Tämä viesti on säilynyt.”
Mutta kuinka kauan meidän on kieriskeltävä talvisodan hyisissä muistoissa?
“Täytyy muistaa, että meillä on vahvat veteraanijärjestöt ja sodan muistoa varjelevat organisaatiot. Sodat ovat järisyttäviä prismoja, joiden kautta katsotaan maailmaa. Suomessa sodan muisto on jättänyt puhtaat paperit, eikä meillä mällästellä uhri- ja kärsimysmytologiassa, joka on leimallista monille muille maille.”
Kolben mielestä sota ja se, että Suomi ei antautunut ehdoitta, on “moraalinen latinki”, joka kantaa sukupolvelta toiselle.
“Sodan negatiivinen vivahde puuttuu. Tottakai, tiukkaa oli ja sotakorvaukset maksettiin, mutta kuitenkin itsenäisyys säilyi. Aika harvat maat voivat ylpeillä sodalla.”
Tweet