Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Tupla tai kuitti. Fennovoiman ydintekniikkajohtajan Juhani Hyvärisen työt saattavat loppua keväällä, jos yhtiö ei saa lupaa ydinreaktorin rakentamiseen.
Fennovoima pelaa upporikasta ja rutiköyhää
19.11.2009 15.47
Työmiehet viimeistelevät vielä pihoja ydinvoimayhtiö Fennovoiman toimitilojen ympärillä Helsingin Salmisaaressa. He saattavat saada urakan valmiiksi juuri, kun ensi vuoden alussa selviää, näyttääkö hallitus vihreää valoa Fennovoiman ydinvoimalahakemukselle.
Toimistorakennuksen seitsemännessä kerroksessa Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää kieltäytyy edes miettimästä mahdollisuutta, että yhtiö jää ilman myönteistä periaatepäätöstä.
”Osakkaat päättävät, mitä sitten tapahtuu”, Saarenpää sanoo.
Fennovoima on yksi kolmesta ydinvoimalupaa hakevasta yrityksestä. Fennovoimassa ollaan optimistisia luvan suhteen. Vielä jokin aika sitten vuonna 2007 perustetun yrityksen mahdollisuuksille naureskeltiin. Se, että Fennovoima on tulokas, voi kuitenkin olla myös sen vahvuus.
Alaa seuraavien spekulaatioiden perusteella yhtiön kurssi hakijoiden joukossa on noussut viime aikoina. Kotimaista etua ja aluepoliittisia hyötyjä korostavan yhtiön uskotaan miellyttävän keskustalaisia ministereitä.
Mutta nyt Fennovoima tekee tappiota.
”Rahaa palaa tässä vaiheessa muutamakymmentä miljoonaa”, Saarenpää sanoo.
Jos lupa tulee ja suunnitelmat toteutuvat, yhtiön menot kasvavat kymmenkertaisiksi ennen kuin reaktori alkaa vuonna 2020 jauhaa sähköä.
Fennovoima kestää tappion, koska sen omistaa iso joukko yrityksiä. Suurin yksittäinen omistaja on saksalainen energiayhtiö Eon.
Kaksi kolmasosaa omistaa Voimaosakeyhtiö SF, jonka takaa löytyy alueellisia sähköyhtiöitä sekä iso joukko suomalaisia suuryrityksiä, kuten Outokumpu, Kesko ja Rautaruukki.
Omistuspohja ei ole ainutlaatuinen. Suomessa itsenäinen energiayhtiö ei ole koskaan rakentanut ydinvoimalaa. Fortumin Loviisan reaktorit rakensi valtion omistama Imatran voima. Olkiluodossa toimivan TVO:n omistajissa on muun muassa metsä- ja energiayhtiöitä.
Laajan omistuspohjan ansiosta reaktorit valmistuvat Suomessa ilman valtion tukia. Maailmalla ydinvoimalat pystytetään yleensä tukien avulla.
Fennovoiman mukaan laaja omistajajoukko tarkoittaa, että hyöty sen omistamasta ydinvoimalasta jakaantuu tasaisemmin suomalaisen yhteiskunnan eri toimijoille kuin muilla hakijoilla.
Asiassa on toinenkin puoli.
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Isossa-Britanniassa tällaiset yhteenliittymät saattaisivat olla kiellettyjä kilpailusyistä, koska saman alan yritysten ei annettaisi toimia yhteisessä hankkeessa”, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Matti Liski.
Reaktoreita rakentamalla teollisuusyritykset suojaavat itsensä pörssissä kaupattavan sähkön hinnannousuilta, sillä ne saavat sähköä omistusosuuttaan vastaavan määrän omakustannehintaan.
Liskin mukaan tämä voi olla yhteiskunnan kannalta huono ratkaisu. Halpaa sähköä omistajilleen tuottavat yhtiöt estävät Suomen elinkeinorakennetta uudistumasta, eivätkä tue energiatehokkuuden parantamista.
”Suomi pysyy bulkkituotannon maana, jossa kilpaillaan auringonlaskun aloilla”, Liski sanoo.
Ydinvoimasähköllä teollisuusyritykset voivat myös kiertää päästökaupan.
Fennovoima on kerännyt työntekijöitään vanhoista ydinvoimayhtiöistä. Nyt yhtiön tiloissa Salmisaaressa työskentelee 40 ihmistä.
Työntekijöitä on löytynyt myös julkiselta puolelta. Yksi heistä on eläkevirkansa Säteilyturvakeskuksessa jättänyt ydintekniikkajohtaja Juhani Hyvärinen.
Vielä edellisen ydinvoimalupahakemusruljanssin aikaan Hyvärinen tutki hakemuksia Stukissa.
Fennovoimassa Hyvärisen työajasta suurin osa menee jo luvan saamisen jälkeistä aikaa valmistellessa.
Silti mies muistaa, ettei rakennuslupa välttämättä heltiäkään.
”Olen koko työurani valmistautunut myös tilanteisiin, jotka ovat erittäin epätodennäköisiä.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
