Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
10.8.2007 5.53
Metsäsotaa käsittelevä juttu Vihreässä Langassa (VL 15.6.) väisti peruskysymyksiä. Metsäalalla tapahtuu koko ajan ikäviä asioita, joissa ei ole kysymys vain suojelusta, vaan myös taloudesta.
Yhä suurempi osa hoidetuista metsistä tuottaa puuta vain selluteollisuudelle. Hyvästä sahatavarasta on kasvava pula. Metsäyrittäminen on lähes syrjäytynyt teollisuuden puunkorjuumonopolin takia. Järjestelmän sivutuotteita ovat ympäristöongelmat, monimuotoisuuden väheneminen ja monikäytön mahdollisuuksien raju supistuminen.
Voidaan myös puhua avohakkuumetsätalouden puunhankintakriisistä. Metsäteollisuus on ylimitoittanut toimintansa tuontipuun varaan tietoisella riskillä. Riskin laukeamisen maksaa muu yhteiskunta; esimerkkeinä tästä saattavat pian olla Voikkaa, Kemijärvi ja Uimaharju. Tuontipuu on myös puskuroinut kotimaisen puun hintaa, mikä on tuottanut voittoa metsäteollisuuden ulkomaisille osakkeenomistajille, mutta tappiota metsänomistajille.
Puuntuotannon kestävyyden vaarantaa metsänuudistamisen ja nuoren metsän hoidon surkea tilanne: noin puolet uudistamisvelvoitteista on hoitamatta. Yhtenä syynä tilanteeseen lienee se, että metsänomistajat vastustavat nykyistä kallista ja kaavamaista uudistamista.
Valtio tukee yksityismetsätaloutta niin sanotuilla kestävän metsätalouden rahoitustuilla eli kemera-tuilla, jotka ovat noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tuet aiheuttavat ympäristövaurioita ja vähentävät monimuotoisuutta ja monikäyttöä. Tuet ovat vastoin kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan yhteiskunnan ei pidä tukea luontoa vahingoittavia toimenpiteitä. Tuet pitäisikin Ruotsin mallin mukaan heti suunnata metsäluonnonhoidon tukemiseen.
Metsäorganisaatiopuolella on monia vääristymiä, joista mainittakoon metsäkeskusten ristiriitainen rooli lainvalvojina ja metsätalouden edistäjinä, metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyys, kilpailun ja yrittämisen rajoittaminen, taloudelliset väärinkäytökset, lakien rikkomiset ja kartellit. Vain vääristymät poistamalla päästäisiin moniarvoiseen ja vapaasti kilpailtuun metsäpolitiikkaan.
Tweet