Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Työhön halutaan… poliitikko vai asiantuntija?
10.8.2007 5.53
Eduskuntaan tai kunnanvaltuustoon pyrkii poliittisesti sitoutuneita kansalaisten tai kuntalaisten edustajia. Asiantuntijuus tai edes kokemus ei ole edellytys läpipääsylle, senhän viime vaalitkin osoittivat: läpi mennään runoilu- tai urheilutaustalla, mutta rannalle voi jäädä puolueen puheenjohtaja tai neljän kauden kansanedustaja.
Puolueiden toimistoväkikin on poliittisesti sitoutunutta. Jos vihreiden puoluetoimistossa on auki järjestelmäasiantuntijan paikka, siihen tuskin palkataan kokoomuksen jäsenkirjan omistavaa, vaikka tämä olisi halvalla töitä tekevä huippunörtti. Poliittisia nimityksiä ovat myös ministereiden erityisavustajat ja poliittiset valtiosihteerit. Valittavilta edellytetään muutakin osaamista kuin vaikka näyttelemistä suositussa televisiosarjassa. Siitä huolimatta valinnat ovat reilusti ja avoimesti poliittisia.
Sitten tullaan harmaalle alueelle. Nykyisellä hallituksella on kolme politiikkaohjelmaa. Niihin haettiin johtajia toukokuussa avoimella haulla, ilman mainintaa poliittisista reunaehdoista. Ohjelmilla on kolme vastuuministeriä ja – kuinka ollakaan – kymmenistä hakijoista seuloutui juuri näiden ministereiden puoluetovereita pätevimmiksi ohjelmia vetämään.
En halua väittää, etteikö kunkin politiikkaohjelman vetäjällä olisi edellytyksiä onnistua tehtävässään. Mutta eikö silti ole ihmeellistä, että juuri vastuuministerien puoluetovereilla oli paras koulutus- ja kokemustausta? Taisi olla niin, että avoimena asiantuntijahakuna toteutettu rekrytointi meni osin poliittiseksi valinnaksi ilman, että näin oli julkisesti ilmoitettu.
Virkamiesnimitysten luulisi olevan poliittisesti neutraaleja, sillä virkamiehet joutuvat toimimaan kulloinkin vallassa olevasta hallituksesta riippumatta. Kuitenkin on selvää, että ainakin suljettujen ovien takana keskustellaan ylimmistä nimityksistä, kuten kansliapäälliköistä ja sektoritutkimuslaitosten johtajista. Mutta jopa neuvottelevan virkamiehen nimitykset kiertävät valtioneuvoston esittelyn kautta. Teoriassa onkin mahdollista, että ministeri vetää välistä ja muuttaa ministeriön esitystä, koska joku hakijoista on ollut poliittisesti sopiva tai epäsopiva.
Olisiko lapsellista ehdottaa uutta rekrytointikulttuuria Suomeen? Tehdään selvä pesäero poliittisten nimitysten ja asiantuntijarekrytoinnin välille. Jätetään ministeriöille muut kuin kansliapäällikkönimitykset. Jos haetaan poliittisesti sitoutunutta asiantuntijaa, siitä kerrotaan. Näin päästäisiin myös eroon lohdutusviroista eduskunnasta pudonneille ja samalla poliittisen kähminnän vähentyessä koko politiikan mainekin paranisi.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
