Suomalaismatkailijoiden mielenterveysongemat ovat lisääntyneet

15.6.2007 5.54

Jussi Karmala

Jos ei avohoidosta, niin ulkomailta. Myös mielenterveyspotilas kaipaa tekemistä ja jännitystä elämään.

Ulkomailla sekoavien suomalaisten määrä on kasvussa. Ulkoministeriö auttaa vuosittain noin neljääsataa ulkomailla sairastunutta suomalaista. Reilu kolmasosa heistä kärsii mielenterveysongelmista, arvioi ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön hallinnollinen avustaja Leena Silvonen.

”Suomalaiset matkustavat yhä enemmän ja kauemmaksi. Lennot ovat halventuneet ja omatoiminen matkustaminen on lisääntynyt”, Silvonen selvittää sairastapausten kasvun syitä.

Tyypillinen tarina menee näin: skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava nuori mies matkustaa kaukomaille, unohtaa ottaa lääkkeensä ja sairaus uusiutuu. Paikalliset viranomaiset kiinnittävät huomionsa itsetuhoisesti, aggressiivisesti tai muuten oudosti käyttäytyvään mieheen ja vievät tämän sairaalaan. Viranomaiset ottavat yhteyttä Suomen suurlähetystöön, ja ulkoministeriö ottaa yhteyttä potilaan omaisiin.

Omaiset voivat hoitaa potilaan kulut ja hakea tämän takaisin Suomeen tai maksaa potilaalle saattajan. Lääkäri tai sairaanhoitaja tarvitaan saattajaksi, koska useimmat lentoyhtiöt, Finnair mukaan lukien, eivät salli mielenterveyspotilaiden lentää yksin.

Jos omaiset eivät auta, suurlähetystö voi lainata potilaalle rahaa lentolippuihin takaisinmaksusitoumuksella. Sairaalakuluja, saattajia tai ambulanssilentoja lähetystö ei maksa. Tällöin tappion kärsii paikallinen sairaala.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuoren mukaan ongelma on avohoidossa.

”Hoito on Suomessa lääkekeskeistä. Kuntouttavaa hoitoa tarvitaan enemmän. Sitä että ihminen voi tuetusti elää normaalisti, opiskella, palata töihin ja miksei matkustellakin.”

Toisin sanoen kun muu kuntoutus ei toimi, elämä käy tekemisen puutteessa avohoitopotilaalle tylsäksi. Jännitystä haetaan matkustamalla.

Peltovuori arvelee, että matkoille lähtevät helposti kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat potilaat. Maniavaiheessa potilas tuntee itsensä voittamattomaksi ja käyttää rahaa huoletta. Aiempi masennusvaihe on saattanut rajoittaa elämää paljonkin, ja manian alkaessa ihminen haluaa ottaa menetetyn ajan takaisin.

Tietyt paikat voivat laukaista mielenterveyshäiriöitä toisia helpommin. Esimerkiksi Jerusalemista löytyy vuosittain satoja Jeesus-syndroomaan sairastuneita ihmisiä.

Viina ja huumeet voivat osaltaan laukaista mielenterveysongelmia ulkomailla. Yhä useammilla potilailla on kaksoisdiagnoosi eli päihde- ja mielenterveysongelma yhtä aikaa.

Euroopan unionin alueella sairastuneen kuljettaminen kotiin on yksinkertaisempaa kuin kaukomailla.

”Mitä kauemmas mennään, sitä hankalampia tapaukset ovat. On paljon paikkoja, joissa Suomella ei ole edustusta”, Silvonen kertoo.

Tällöin jonkin toisen EU-maan lähetystö yleensä auttaa. 

Silvonen korostaa matkavakuutusten tärkeyttä. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan korvaa hoito- ja lentokuluja, jos matkustajalla on todettu pysyvä mielisairaus.