Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Varaa valita. Suomalaisen kirjakaupan tarjonta riitti tiistaina Helsingissä asioineelle Jussi Huttuselle.
Bestsellerien ylivalta kirjamarkkinoilla närästää kultuuriväkeä
25.9.2009 8.23
Suomeen mahtuu kerrallaan yksi puheenaihe ja muutama kohuromaani. Nuori Voima-kirjallisuuslehden rinnalle tänä syksynä perustettu Kritiikki-julkaisu haluaa murtaa tätä bestsellerien ylivoimaa.
Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja keskittyy ensisijaisesti kotimaiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen.
Lehdellä halutaan myös pidentää kirjojen lyhenevää elinkaarta ja julkaista muita pidempiä ja analyyttisempiä kirja-arvioita.
”On aivan mahdotonta huomioida kaikki julkaistavat kirjat. Mutta hieman voisi laajentaa kirjasyksyä, johon keskimäärin kuuluu noin neljä mediahuomiota saavaa kirjaa”, sanoo Kritiikin päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskoski.
Bestsellereiden saamaa kohtuutonta huomiota on kritisoinut myös kirjallisuuslehti Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi. Blogissaan hän kehottaa ihmisiä kääntämään katseensa kirjakauppoihin.
”Nehän haluavat panna tarjolle sitä, mitä ovat myyneet ennenkin, ja karsivat kirjoja, joihin ei kohdistu kova kysyntä. Kirjan on yhä hankalampi päätyä kirjakaupan hyllyyn, sillä ostajat piittaavat yhä vähemmän sellaisesta, jota ei pidetä varmahkona nakkina. Kauppoja pitäisi siis kyykyttää siinä missä kustantajiakin.”
Myös Suomen kirjailijaliitto on kritisoinut kirjakauppa-alan rakennetta ja ketjuuntumista. Kirjailijaliiton mielestä juuri kauppojen ketjuuntuminen selittää romaanien lyhentynyttä myynti-ikää.
Suomen suurimman kirjakauppaketjun Suomalaisen kirjakaupan ostojohtaja Kristiina Rantanen ei halua kommentoida kirjojen sisäänostajien valintaperusteita, sillä ”se on liikesalaisuus”. Suomalaisen kirjakaupan pääkonttorissa Vantaalla työskentelee kolme tuotepäällikköä, jotka valikoivat liikkeissä myytävät teokset.
Viime vuonna Suomessa myytiin kirjoja yhteensä 562 miljoonalla eurolla. Kirjakauppaliiton toimitusjohtajan Katriina Jaakkolan mukaan Suomessa ilmestyy yli 4 000 kaupallista kirjanimikettä vuosittain.
Jaakkolan mielestä on virheellistä väittää, että kirjakauppaketjujen sisäänostajat päättävät, mitä suomalaiset lukevat.
”Meillä on kirjakauppa-alalla tämä erikoinen näytevarastojärjestelmä, jonka tarkoituksena on saada kauppoihin myös vähälevikkistä kirjallisuutta. Toki kirjakauppa tekee itsenäisesti päätökset muiden kuin näytevarastokirjojen tilaamisesta sekä siitä, kuinka paljon jotain nimikettä myymälään tulee.”
1900-luvun alussa perustettu näytevarastojärjestelmä on kustantajien ja kirjakauppojen yhteinen. Järjestelmässä edellytetään, että kaikki varaston kirjat löytyvät kaupan hyllyltä.
Näytevarastot kootaan kustantajien lähettämistä nimikkeistä. Näytevarastollisia kirjakauppoja on Suomessa noin 250.
Mukana ovat kaikki kirjakaupat kustantamoiden kirjakauppoja ja marketteja lukuun ottamatta.
Näytevarastoa on kirjakaupan koosta riippuen kolmea eri kokoluokkaa.
Pienimmissä kaupoissa oli heinäkuussa 2009 oltava yli 2 300 kirjaa, suurimmissa yli 5 000 kirjaa.
Jaakkola myöntää, että kirjojen sijoittelulla on kaupoissa valtava merkitys.
”Jos näytevarastokirjaa löytyy kaupasta vain yksi kappale, niin onhan se totta, ettei se aina ostajan silmään satu.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
