Kuinka hallitusohjelmaa luetaan?

8.6.2007

Heli Järvinen

Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja Kerimäeltä.

Hallitusohjelmaa on mielenkiintoista lukea maaseutuvihreiden lasien läpi. Hallituksen veropolitiikan keskeisenä tavoitteena on työvoiman ja kohtaannon parantuminen. Se ei saa tarkoittaa sitä, että työntekijät houkutellaan rahan avulla pois maakunnista kohti pääkaupunkiseutua. Päinvastoin yrityksiä pitäisi houkutella takaisin maaseudulle, jonne tuhannet ihmisetkin haluaisivat muuttaa, jos vain työtä löytyisi.

Julkisten menojen hillinnässä yksi tärkeimmistä on kunta- ja palvelurakennehanke, joka tuntuu tarkoittavan sitä, että kuntien määrää halutaan supistaa vähintään sadalla. Yhtälö on vaikea maaseutukunnissa, joissa asioiden yhdistämisestä suurempiin kokonaisuuksiin on huonoja kokemuksia. Omassa kunnassani keskitettiin ensin palo- ja pelastustoimi valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti maakunnallisesti. Lupaukset toiminnan tehostumisesta ja rahan säästymisestä olivat suuria. Lopputulos oli kuitenkin se, että kustannukset nousivat yli 50 prosentilla ja palvelu heikkeni.

Sama toistui, kun liikuntarajoitteisten ihmisten taksikyydit on yhdistetty suurempaan matkapalvelukeskukseen. Olen kehottanut jokaista pyörätuolissa istuvaa, joka odottaa luvattua kyytiä parikin tuntia pakkasessa, tekemään poliisille ilmoituksen heitteillejätöstä. Tältä pohjalta yhdistyminen suureksi yhden työssäkäyntialueen kunnaksi ei pelkästään houkuttele.

Vaalijärjestelmää uudistetaan nykyisen vaalipiirijaon pohjalta hallituksen yksimielisellä esityksellä. Korkeimman äänikynnyksen omaavan Itä-Suomen näkökulmasta lauselma tarkoittaa, ettei tulevaan neljään vuoteen tapahdu mitään muutosta. Niinpä on edelleenkin mahdollista, ettei seuraavissakaan eduskuntavaaleissa 7804 äänellä mennä idässä läpi, kun etelässä läpimenoon saattaa riittää vaivaiset 1058 ääntä.

Poliisipiirien määrää vähennetään. Mutta miten arjen turvallisuus toteutuu vaikkapa pitkien välimatkojen Etelä-Savossa, jossa on kaksi tasavahvaa keskusta. Päätös poliisipiirien harventamisesta tarkoittaa suurella todennäköisyydellä myös käräjäoikeustoiminnan keskittymistä vain toiseen keskukseen. Eli uudistuksessa toinen kaupunki menettää lukuisia työpaikkoja sekä lisäksi hyvin toimivan järjestelmän puuttua nopeasti ja paikallisesti pikkurikoksiin.

Olisiko sittenkin mielekkäämpää säilyttää paikkakuntakohtaiset käräjäoikeudet pienempinä yksiköinä hoitamassa pienemmät rikokset ja keskittää monimutkaisten talous-, ympäristö- ja ihmiskaupparikosten tutkinta suureen yksikköön?

Hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna. Se kuulostaa hyvältä, mutta kukaan ei ole vielä edes määritellyt, mitä lähipalvelu tarkoittaa. Kun pelkästään Savonlinnan talousalueella peruskouluikäisten oppilaiden määrä vähenee 5000:sta 3500:aan vuosina 2000–2010 ja kun joka vuosi suljetaan lisää kouluja, tarvitaan sitä saavutettavuuden turvaamista heti.

Hallitusohjelma lupaa myös, että erityistoimenpiteitä kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. Savonlinnan talousalueelta uhataan viedä poliisipiiri ja käräjäoikeus sekä jättää kipeästi kaivattu Huutokosken rata kunnostamatta. Kun lisäksi vaarana on opettajakoulutuksen siirtäminen Joensuuhun, voi vilpittömästi todeta, että ainakin tästä lupauksesta sinivihreä hallitus pitää tiukasti kiinni.