Mikael Ahlfors

Suomesta etsitään harvinaista raaka-ainetta sähköautoihin

11.9.2009 5.11

Josi Tikkanen

Yhden Toyota Prius -sähköauton akku tarvitsee 10–15 kiloa harvinaista maametallia lantaania. Toyota uskoo myyvänsä miljoona Priusta ensi vuonna.

Sähköautot ja tuulivoimalat ovat osaltaan syynä siihen, että lantaanin kaltaisista hightech-metalleista tulee lähivuosina huutava pula.

Suomessa on muutama lupaava hightech-metallien esiintymä. Suomen maaperässä on ainakin litiumia ja tantaalia.

Hightech-metallit ovat lähivuosina strategisen tärkeitä, sillä niitä tarvitaan vihreän teknologian lisäksi esimerkiksi lcd-näytöissä ja tietokoneiden akuissa.

Hightech-metalleja saattaa olla myös Suomessa kaivostoiminnan kannalta riittävästi. Geologian tutkimuslaitos on aloittanut nelivuotisen hankkeen metallien löytämiseksi. Esimerkiksi Soklin fosforikaivoksesta Savukoskelta on aiempien testitulosten perusteella saatu lupaavia tietoja.

Pisimmällä on suomalaisen Keliber Oy:n kaivostoiminta Kaustisilla. Yhtiö suunnittelee louhivansa rakenteilla olevasta kaivoksesta sähköautojen akkujen tarvitsemaa litiumia 2010-luvun alussa.

Taantuma on hidastanut norjalaiseen Nordic Mining Groupiin kuuluvan Keliberin rakennustöitä. Rahoituskriisi pani rahahanat kiinni, ja litiumin kysyntä on romahtanut ennakoidusta.

”Kukaan ei tiedä, miten sähköautojen markkinat tulevat kehittymään”, pahoittelee Keliberin toimitusjohtaja Olle Siren.

Metallien kysynnän uskottiin ylittävän tuotannon jo tänä vuonna, mutta taantuma leikkasi kysyntää reilusti.

”Tämä uhka tulee tietenkin palaamaan muutaman vuoden päästä”, toteaa Martti Paju, porilaisen kehittämisyhtiö Prizztechin magneettiteknologiakeskuksen johtaja.

Suomi ei ole ainoa maa, jossa harvinaisia maametalleja nyt metsästetään. Niitä tuottaa pääasiassa Kiina, jonka oma teollisuus nielaisee pian koko tuotannon. Kiina on asettanut vientitullit maametalleille.

Suomessa kotimaisten yritysten valtaushakemukset eivät saa etusijaa uudessa, syksyllä eduskunnan käsittelyyn tulevassa kaivoslaissa. Jo vuoden 1994 ETA-sopimus poisti kaivoslaista ulkomaalaisrajoitukset.

”Nykyään on myös vaikea sanoa, mikä yhtiö on kotimainen”, huomauttaa lakia valmistellut vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Uusi kaivoslaki tulee eduskunnan käsittelyyn marraskuuhun mennessä. Nykyisen aikataulun mukaan laki on saatava voimaan viimeistään vuoden 2011 alusta. Muuten eduskunnalle annettu lakiesitys raukeaa.

Nyt vihreää teknologiaa uhkaava raaka-ainepula syntyi 2000-luvun alussa. Silloin kaivoksia suljettiin, koska harvinaisten maametallien hinta laski. Tämän seurauksena louhinta on keskittynyt Kiinaan.

Salaliittoteoreettikkojen mukaan Kiina jopa laski hintoja tietoisesti, jotta muut toimijat lopettaisivat tuotannon. Hinnat ovat nousseet, kun Kiinasta tuli lähes ainoa tuottaja.

”Tuolloin Kiinassa syntyi hallitsemattomasti maametallien louhinta- ja jalostajayrityksiä. Osa ei välittänyt esimerkiksi ympäristökysymyksistä”, Martti Paju sanoo.

Maametalleja sisältävien mineraalien käsittelystä syntyy radioaktiivista jätettä.

Hightech-metallit

• Hightech-metalleja ovat litium, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani ja harvinaiset maametallit.

• Harvinaisiksi maametalleiksi kutsutaan 15:tä alkuainetta, jotka nimestään huolimatta eivät ole harvinaisia, mutta niitä harvoin esiintyy runsaasti samassa paikassa.

• Hightech-metalleja käytetään esimerkiksi sähköautojen ja tuulivoimaloiden akuissa, ladattavissa pattereissa ja energiansäästölampuissa.

• Suomen maaperässä on ainakin litiumia, tantaalia, niobia ja harvinaisia maametalleja.

kaivosteollisuus 

Tweet