Veronkierto syö miljardeja

8.6.2007 5.54

Lena Björklund

Harmaan talouden torjunta ei mahtunut kehysbudjettiin.

Anonyymit rakentajat. ”Emme ole niin pimeästi töissä, että voisimme esiintyä tässä jutussa kasvoinemme”, sanoivat nämä helsinkiläisduunarit maanantaina.

Harmaan talouden torjunta on yksi hallitusohjelman tavoitteista, mutta kehysbudjetista sitä ei löydy. Vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen on harmissaan.

”Kun olisi pitänyt konkretisoida, ei tehty mitään”, hän kritisoi. Pulliaisen mielestä näin annetaan väärä signaali niille noin 20 000 harmaalla ja rikollisella taloudella elävälle toimijalle, jotka lähinnä pääkaupunkiseudulla, Turun ja Oulun seudulla ahertavat.

Harmaan talouden liikevaihdon arvioidaan Suomessa olevan noin kuusi miljardia euroa.

”Valtio menettää jatkuvasti noin kaksi ja puoli tai kolme miljardia euroa verotuloja”, arvioi Markku Hirvonen Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektista Virkestä.

Pulliainen on vaatinut toimia harmaata taloutta vastaan 1990-luvulta lähtien. Hän kehuu sosiaalidemokraattien Kari Rajamäkeä, joka sisäministerinä siirsi varoja harmaan talouden torjuntaan ja teki sitä tutkivan rikosyksikön pysyväksi. Nyt hän on turhaan yrittänyt saada valtiovarainministeri Jyrki Kataista (kok.) kuuntelemaan.

”On varmaan saanut tarinoistani tarpeeksi”, Pulliainen arvelee.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö on sen sijaan kuunnellut Pulliaista. Hän on Pulliaisen mukaan ymmärtänyt asian vakavuuden ja luvannut puhua Kataisen kanssa.

Valtiovarainministeriö ja elinkeinoelämä vastustavat lainmuutoksia, joilla olisi suuri merkitys harmaan talouden torjunnassa.

”Rakennusalalla käännettyä arvonlisäverojärjestelmää on esitetty jo toistakymmentä vuotta”, Hirvonen huomauttaa.

Käännetty arvonlisävero tarkoittaa, että pääurakoitsija vastaa kaikista arvonlisäveroista. Järjestelmä toimii jo Hollannissa, Itävallassa, Saksassa ja Ruotsissa.

Toinen uudistuksen tarve liittyy idänkauppaan, jossa on kaksoislaskutuksen perinne.

”Ennen Venäjän tullia Suomesta lähtevän tavaran hinta muuttuu. Venäjän tullille esitetään väärennetyt asiakirjat, joissa tavaran arvo tai laatu on muutettu niin, että tullimaksut Venäjällä vähenevät”, Hirvonen kuvaa.

Suomessa tätä ei pidetä rikoksena, koska se kohdistuu Venäjän viranomaisiin – ja parantaa suomalaisten kilpailukykyä.

Hirvosen mukaan on kuitenkin merkkejä siitä, että myös suomalaisille viranomaisille esitetään vääriä asiakirjoja. Siksi olisi otettava käyttöön rikosnimike, jota on ehdotettu muttei toteutettu: tulliselvitysrikos.

Kolmas uudistuksen tarve liittyy kansainväliseen sijoitustoimintaan. Viranomaisten pitäisi saada tutkia luottolaitosten lähteviä ja saapuvia rahavirtoja, jotta ulkomaisten välikäsien avulla tehdyt osakesijoitukset paljastuisivat.

Myös Pulliainen kannattaa käännettyä arvonlisäverojärjestelmää. Lisäksi hän haluaisi, että viranomaiset voisivat ajaa harmaan talouden rikoksista epäiltyjen tilitiedot ristiin ja näin selvittää talousrikosrenkaassa olevien yritysten tilitiedot.