Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lehtikuva / Matti Björkman
Uhka horisontissa. Loviisassa on pelätty ja odotettu uutta ydinvoimalaa jo kolmekymmentä vuotta. Fortumin ensimmäinen reaktori käynnistyi 1977 ja toinen 1980.
28.8.2009 8.19
Loviisan seudulla käydään kunnallisvaaleihin jo toisen kerran vuoden aikana.
Lokakuun lopulla järjestettävissä vaaleissa äänestäjät valitsevat valtuuston uudelle Loviisan kaupungille, joka syntyy vuodenvaihteessa, kun Loviisa, Ruotsinpyhtää, Pernaja ja Liljendahl yhdistyvät yhdeksi kunnaksi.
Ydinvoimasta tulee vaalien kuuma peruna, kuten Loviisan seudulla on ollut tapana.
Fortum haluaa rakentaa kolmannen reaktorin Loviisan Hästholmeniin. Fennovoima taas halajaa uutta ydinlaitosta Ruotsinpyhtään Gäddbergsölle. Yhtiöt ovat jättäneet periaatepäätöshakemuksensa työ- ja elinkeinoministeriölle viime keväänä.
Loviisan suurimman työllistäjän Fortumin hankkeella on vankka kannatus koko uuden kunnan alueella. Sen sijaan Fennovoiman kohdalla tilanne täpärämpi, koska se yrittää uutena pelurina neitseelliselle paikalle Ruotsinpyhtään saaristoon.
”Jos vain Fortum saa periaatepäätöksen valtioneuvostolta, he saavat luvan hyvin todennäköisesti myös uudelta Loviisalta. Jos taas molemmille myönnetään lupa, Loviisa tyrmää Fennovoiman hankkeen varmasti”, Loviisan rkp:n kaupunginvaltuutettu Thomas Rosenberg ennustaa.
Rosenbergin mukaan kaikkein hankalin paikka uudelle valtuustolle on, jos valtioneuvosto näyttää vihreää valoa vain Fennovoimalle. Silloin uuden valtuuston linjaa on vaikea ennustaa.
Fennovoiman ajatellaan olevan tällä hetkellä kaikkein vahvimmilla ministeriön pähkäilyissä. Sen katsotaan tuovan Fortumin hallitsemille sähkömarkkinoille lisää kilpailua.
Keväällä näytti vielä siltä, että uudelta valtuustolta ei edes kysytä, saako sen alueelle rakentaa uutta ydinvoimaa. Loviisan ja Ruotsinpyhtään valtuustot antoivat työ- ja elinkeinoministeriölle jo toukokuussa puoltavat lausunnot molemmista ydinvoimahankkeista.
Tämä sai ydinvoimakriitikot raivoihinsa: saattohoidossa olevien kuntien valtuustot eivät voi olla toimivaltaisia päättämään niin kauaskantoisista asioista.
”Kyllä tässä on kuntajakolakia rikottu. Demokratia ei toteutunut, kun TEM pyysi lausuntoa asiasta kuolevilta kunnilta”, Loviisan kaupunginvaltuuston ainoa vihreä Sonja Ilvetsalo-Koskinen sanoo.
Onko asiassa edetty oikein vai väärin, sen ratkaisee lopulta korkein hallinto-oikeus, joka paraikaa käsittelee asiasta tehtyä valitusta.
”TEM on selvästi puolueellinen ydinvoima-asiassa. Se tulkitsee ydinenergialakia ja kuntajakolakia oman etunsa mukaan. Ministeriö haluaa edetä asiassa nopeasti eikä odottaa uuden valtuuston päätöstä”, Thomas Rosenberg sanoo.
Kunnallisoikeuden professorin Aimo Ryynäsen mukaan valtuustot ovat tehneet päätöksen toimikaudellaan ja siten olleet toimivaltaisia, joten valitus tuskin menee läpi.
”On mahdollista, että mikä tahansa kunta liittyy jonain vuonna toiseen kuntaan, joten lähtökohtaisesti se peruste ei kanna. Tietysti uusi valtuusto voi ottaa asian käsiteltäväksi vaikka heti seuraavana päivänä kun se on syntynyt”, Ryynänen sanoo.
Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva on julkisesti pohtinut, että valitusten takia ydinvoimahankkeet pitäisi tuoda uuden valtuuston käsiteltäväksi.
Joka tapauksessa uuden Loviisan valtuusto voi vielä kaataa ydinvoimahankkeet, sillä sen päätettäväksi tulee ainakin voimalan rakennuslupa ja Fennovoiman tapauksessa myös alueen kaavoitus.
”Yleinen tunne täällä on se, että ydinvoimasta päätetään jossain ihan muualla, ministeriössä, tai jopa Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Energiapoliittisiin ratkaisuihin liittyy niin paljon intressejä ja rahaa, että pienillä valtuutetuilla on vähän sanottavaa”, Rosenberg sanoo.
ydinvoima  kuntavaalit 
Tweet