Paluu historiaan

26.8.2009

Laura Rantanen

Tapasin Nilsin ja se sai minut ajattelemaan. Nils asuu yksin ulkosaaristossa saarella, jolle syntyi 40-luvulla. Nils ei ole ollenkaan poliittinen ihminen. Hän ei myöskään ajattele olevansa ekologinen tai mitään viher-alkuista.

Nilsillä ei ole autoa, sillä mihin hän sitä saaressa tarvitsisi? Käydessään hakemassa postit ja välttämättömiä ruokatarpeita viikon-parin välein lähimmästä hiukan isommasta saaresta Nils taittaa matkan kotirannassaan rakennetulla veneellä. Kun venettä rakennettiin Nils koitti auttaa parhaansa mukaan. Hän oppi samalla kiroilemaan. Nils oli tuolloin 3-vuotias.

Kaupasta ei tarvitse ostaa kovin paljoa, lähinnä kahvia ja sokeria. Nils kalastaa verkoilla omiin tarpeisiinsa ja kasvimaan sadosta riittää talvenkin ajaksi. Omenoiden ja kirsikoiden lisäksi pihalla kasvaa ainakin sipulia, mansikkaa, herneitä, papuja, perunaa, porkkanaa, punajuuria, porkkanoita, kesäkurpitsoja ja erilaisia yrttejä.

Nils ei ole koskaan ostanut yhtään huonekalua. Tuvan kerrossänky on seissyt paikallaan niin kauan, kuin Nils muistaa. Hän kipuaa yhä yläsänkyyn kylmimpinä talviöinä, kun kaakkoistuuli tunkee seinistä läpi ja jäähdyttää huonelämpötilan seitsemään asteeseen. Makuuhuoneen sängyn Nils pelasti mökkiläisiltä, jotka olivat polttamassa sitä uuden tieltä.

Nils lämmittää talonsa puulla. Puut hän saa useimmiten lahjaksi mereltä. Nilsiä hiukan harmittaa, kun monet jättävät ajopuut rantaan mätänemään, eivätkä jaksa tehdä niille mitään. Itse hän vie osan löytämistään ajopuista lähisaareen sahattavaksi. Nytkin kalliolla lepäilee satakunta kaunista lautaa viimeisimmän reissun tuloksena. Laudoiksi kelpaamattoman puun Nils polttaa tuvan puuhellassa.

Joskus Nilsillä on asiaa kaupunkiin. Jos täytyy päästä lääkäriin, tai hoitamaan jotain kaupunkia vaativia asioita. Siksi bussivuorojen jatkuva supistuminen harmittaa Nilsiä. Hän joutuu jo nyt kulkemaan osan matkasta taksilla, koska linja-auton kulkureitti on lyhentynyt. Busseja vain kulkee niin huonosti, ettei kaupungissa meinaa ehtiä tehdä mitään.

Miten tämä liittyy mökkeilyyn? Paljonkin. Jokainen mökkeilijä voisi ottaa Nilsistä mallia. Ostaa mahdollisimman vähän ja niin vähän pakattuna kuin mahdollista. Kasvattaa syötäviä itse. Hankkia hyvin tehtyä, kestävää ja mieluiten käytettyä, jos on ihan pakko tavaraa hankkia.

Kunnioittaa luontoa ja eläimiä. Nilsin saaressa on paljon käärmeitä, mutta hän ei ole koskaan tappanut ensimmäistäkään. Joskus korkeintaan siirtänyt käärmeen syrjään, kun se on vaikka viettänyt aikaa hänen veneessään, kun Nilsin on pitänyt lähteä liikenteeseen. Kun peura söi Nilsin herneet ei Nils tarttunut pyssyyn vaan asetteli kasvien ympärille pelottelunaruja. Se toimi.

Ja mikä tärkeintä, mökillä kannattaa viettää aikaa niin kuin mökkeilyn alkuaikoina vielä tehtiin. Mielellään koko kesä kerrallaan.

Tweet