Tahkon tekomäki on ympäristöystävällinen

25.5.2007 5.49

Leo Jumppanen

Vihreässä Langassa (VL 13.4.) julkaistussa uutisessa Nilsiän Tahkovuoren tekomäkihanke leimataan olympiahankkeeksi, vaikka projekti on ennen kaikkea ympäristö-, työllistämis- ja matkailuhanke. Urheilumahdollisuudet tulevat vasta sivutuotteena.

Hankkeen idea on ottaa hyötykäyttöön Kemira GrowHow’n Siilinjärven apatiittilouhoksen ylijäämämassat rakentamalla niistä Nilsiään uudet laskettelurinteet. Hanke tuo vuodepaikkamääristä riippuen Pohjois-Savoon yli 2,5 miljardia euroa alueen ulkopuolista rahaa ja jopa 60 000 henkilötyövuotta plus matkailutyöpaikat päälle.

Itä-Suomeen on vuosien mittaan siroteltu EU-tukia ja verorahoja satoja miljoonia, eikä väestökatoa ole saatu talttumaan. Uusi hallitus ja sen itäsuomalainen työministeri Tarja Cronberg aloittavat ennen näkemättömän noususuhdanteen aikana. Kun tämän agendakauden EU-tuet alkavat vuonna 2010 ehtyä ja suhdanteet kääntyä, alkanevat suuret innovatiiviset työllistämishankkeet kiinnostaa.

Joensuun yliopiston ympäristötieteen dosentti Heikki Simola on vuosia yrittänyt kaataa hankkeen. Simola on sivuuttanut kaivoksen ympäristön siistimisen, työllistävyyden ja matkailun tuoma hyvän. Pääargumentikseen hän on ottanut uuden tekomäen rinnekaltevuudet. Simola on esittänyt eri tiedotusvälineissä vaihtelevia kaltevuuslukuja alkaen yli 50 asteesta. Nyt Vihreässä Langassa hän toteaa rinnekaltevuuden olevan 39 astetta. Kun Simola tulee vielä pari piirua totuuden – 37,6 astetta – suuntaan, on hän syönyt valheelliset eväänsä loppuun.

Tutustumalla hankkeesta valmistuvaan ympäristövaikutusten arviointiin Nilsiän verkkosivuilla (www.nilsia.fi) saa käsityksen todella ekologisesta hankkeesta. Kaivosmassat siirretään Tahkolle rautateitse. Rataa käytetään myöhemmin matkustajaliikenteeseen. SuperTahko on päästömielessä pulmunen, kun sitä verrataan Ruotsin Lapin matkailukeskusten suunnitelmiin lennättää pietarilaisturisteja Suomen yli ja ajeluttaa heitä ympäriinsä autolla. SuperTahkon Alppikylä on kompakti kävelykylä rautatieyhteyksien päässä.

Alppikylä lämmitetään uusiutuvalla energialla, maalämmöllä. Sama kojeisto antaa ilmaista kylmäenergiaa rinteiden lumetukseen. Järjestelmää voidaan laajentaa sitä mukaa kuin Alpeilta sulavat lumet. Onko missään hankkeessa huomioitu ilmastomuutosta paremmin?