Ruotsin EU-puheenjohtajuuden aikana ratkotaan isoja asioita

18.6.2009 9.21

Vihreä Lanka

Talouskriisi ja Kööpenhaminassa joulukuussa pidettävä kansainvälinen ilmastokokous asettavat paineita heinäkuussa alkavalle Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudelle.

EU:n kulloinenkin puheenjohtajamaa johtaa unionin ministerineuvoston toimintaa.

Ruotsin rooli ilmastoneuvotteluissa on merkittävä, koska se edustaa paitsi neuvostoa suhteessa muihin EU:n toimielimiin, myös koko unionia suhteessa ulkopuolisiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin.

Ruotsi pelastaa EU:n kasvot ilmastoneuvotteluissa

Ruotsin kauden suurin haaste on etsiä EU:lle yhtenäisiä linjauksia Kööpenhaminan ilmastokokoukseen.

”Ruotsi tulee suuntaamaan siihen työhön runsaasti voimavaroja”, neuvotteleva virkamies Liisi Klobut ympäristöministeriöstä sanoo.

Väistyvä EU-puheenjohtajamaa Tekki hapuili kautensa aikana pahasti muun muassa maan hallituskriisin vuoksi. Ruotsi taas on jo ennalta ehtinyt asettaa kovia tavoitteita. Ruotsi haluaa hiilidioksidiveron koko EU:n alueelle sekä kiristää EU:n päästövähennystavoitteita aiemmin sovitusta 20:sta 30:een prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Onko Ruotsi pelastaja, joka hyppää ruoriin ja ohjaa EU-purren myrskyn keskeltä selville vesille?

Ehkä, mutta ei välttämättä.

”EU:n puheenjohtajuusasemassa maan kädet ovat myös tietyllä tavalla sidotut, koska tarkoitus on ajaa kaikkien maiden yhteistä linjaa. Ruotsalaisten täytyy nyt ehkä jättää omat tavoitteensa vähän taka-alalle”, Liisi Klobut arvioi.

Ruotsi pelastaa Itämeren ja maaseutumiljöön

Ruotsin kaudella käsiteltäväksi tulee myös komission viime viikolla antama esitys EU:n Itämeri-strategiaksi.

Ruotsi haluaa tehdä Itämeren alueesta esimerkin siitä, että maailman saastuneet meret voidaan pelastaa.

”On häpeä, että maailman saastuneimpiin kuuluvan meren ympärillä on maailman rikkaimpiin kuuluvia maita”, Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren totesi toukokuussa lehtihaastattelussa.

Suomen kannalta herkkä asia on Ruotsin hinku leikata EU:n jättimäisiä maataloustukia. Länsinaapuri ohjaisi varoja mieluummin maaseudun aluekehityshankkeisiin eli esimerkiksi erilaisiin ympäristönsuojeluhankkeisiin.

Matti Hannula maa- ja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin peruslähtökohdat maataloustukien tarkasteluun eroavat suuresti toisistaan.

”Ruotsin maataloudesta yli 70 prosenttia on Suomen eteläpuolella. Maiden politiikka on tämän vuoksi hyvin erilaista”, Hannula sanoo.

Ruotsi pelastaa tasa-arvon

Jos Ruotsi saa päättää, Eurooppa ottaa sen kaudella ison harppauksen kohti tasa-arvoa. Ruotsi aikoo vauhdittaa neuvotteluja yhdenvertaisuusdirektiivistä, joka laajentaa tasa-arvoa työpaikoilta palveluihin ja tavaroihin. Direktiivi kieltää syrjinnän paitsi sukupuolen, myös sukupuolisen suuntautumisen, vammaisuuden, iän ja uskonnon perusteella.

Käytännössä hotelli ei siis voisi käännyttää homoparia oveltaan eikä kiinteistövälittäjä kieltäytyä vuokraamasta muslimiperheelle.

Direktiivistä on väännetty kättä pitkään komissiossa ja parlamentissa. Tunteita ovat kuumentaneet etenkin sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvät kysymykset, sillä kaikki EU-maat eivät tunnusta samaa sukupuolta olevia pareja.

Riitelyn oletetaan jatkuvan neuvostossa, joka asiasta lopullisesti päättää.

”Toivomme, että direktiivin sisältöä saadaan tarkennettua. Nyt se jättää liikaa tulkinnan varaa”, sanoo Carlotta Besozzi, Euroopan vammaisjärjestöjen verkoston puheenjohtaja.

Ruotsin on todennäköisesti tehtävä kompromisseja saadakseen muut jäsenmaat puolelleen.

Jukka Vahti
Taina Tervonen