Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mikael Ahlfors

Kerjäläisnainen
Elonkerjuu. Nainen kerjäsi rahaa Helsingin keskustassa maanantaina. Mikael Ahlfors

Elonkerjuu. Nainen kerjäsi rahaa Helsingin keskustassa maanantaina.

Köyhyys Euroopan maaseudulla näkyy myös Helsingin kaduilla

18.6.2009 11.04

Noora Jussila

Kasvava köyhyys Euroopan maaseudulla näkyy kerjäläisinä myös Helsingin kaduilla. Euroopan unionin maaseudun köyhät lähtevät toimeentulon toivossa kaupunkeihin ja toisiin EU-maihin.

Köyhyys on kasvanut EU:ssa uusien jäsenmaiden ja maaseudun osuuden mukana, kertoo komission viime viikolla julkistama selvitys maaseudun köyhyydestä. Selvitys on ensimmäinen laatuaan.

Euroopan komission sosiaalisen suojelun ja osallisuuden osaston johtajan Jérôme Vignonen mukaan maaseudun köyhyys on aliarvioitu ongelma.

”Euroopan unionin laajentuminen on pahentanut alueiden välistä eriarvoisuutta, mikä on johtanut moniin äärimmäisen köyhyyden muotoihin”, Vignon sanoi.

Vaikka yli 59 prosenttia Euroopan unionin alueesta on maaseutua, se on usein jäänyt huomiotta, kun Euroopan köyhyysongelmia on yritetty ratkoa.

Maaseudulla työ on usein kausiluonteista ja palkkataso alhainen. Talouskriisin myötä työmahdollisuudet pienenevät entisestään.

Jo vuoden 2000 Lissabonin Eurooppa-neuvostossa sovittiin tavoitteista köyhyyden poistamiseksi, mutta tavoitteissa ei ole päästy kovin pitkälle.

Nyt EU yrittää käydä köyhyyden kimppuun uudestaan. Ensi vuosi on nimetty EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaiseksi vuodeksi.

Unkarilaisen professorin Zsuzsa Fergen mukaan joka kolmas maaseudulla asuva lapsi on köyhyysvaarassa Liettuassa, Puolassa, Latviassa, Unkarissa, Espanjassa ja Italiassa.

Suomessa lasten köyhyys on unionin vähäisintä. Kaupungeissa asuvista suomalaislapsista köyhyysrajan alla elää kahdeksan prosenttia, maaseudulla kymmenen.

”Koko köyhyyden ongelma laajeni samalla kun EU laajeni. Suurimmassa köyhyysriskissä ovat lapset”, Ferge sanoo.

Varhain teollistuneissa maissa, kuten Belgiassa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa, maaseudun kylät voivat hyvin. Myös Skandinavian maissa sekä Saksassa ja Tekissä valtiot ovat tukeneet maaseutua, ja se voi sen vuoksi hyvin.

Itä-Euroopan maissa maaseudulta muutetaan kaupunkeihin etsimään toimeentuloa. Poismuutto lisää entisestään maaseudun köyhyyttä etenkin Bulgariassa, Liettuassa, Puolassa ja Romaniassa.

Länsi-Euroopan maissa muuttoliikenne on paikoin kääntynyt, kun kaupunkien korkeat elinkustannukset ajavat ihmisiä takaisin maaseudulle.


Lisää aiheesta:



Viite